Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko

Julkisuusongelma

SALT LAKE CITY 9. maaliskuuta 2009 Kuten muutkin suuret uskonnolliset ryhmät, myös Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko joutuu toisinaan huomion keskipisteeksi Hollywoodissa tai Broadwaylla, televisiosarjoissa tai kirjoissa ja uutisissa. Joskus kuvaukset kirkosta ja sen jäsenistä pitävät melko hyvin paikkansa. Joskus annettu kuva on väärä tai esittelee stereotypioita. Toisinaan ne osoittavat tyrmistyttävän huonoa makua.

Kuten katoliset, juutalaiset ja muslimit ovat tienneet vuosisatojen ajan, sellainen huomio on väistämätöntä instituution tai uskonnollisen ryhmän saavutettua riittävän koon tai aseman herättääkseen huomiota. Silti myöhempien aikojen pyhät – joita nimitetään toisinaan mormoneiksi – ihmettelevät yhä, pitäisikö ja miten heidän reagoida, kun pyhiä uskonkäsityksiä tai käytäntöjä piittaamattomasti väheksytään tai tulkitaan väärin uutisissa tai viihdeohjelmissa.

Tämä kysymys tulee kirkon jäsenten eteen jälleen kerran. Ennen HBO:n sarjan Big Love ensimmäistä tuotantokautta yli kaksi vuotta sitten sarjan käsikirjoittajat ja HBO:n johtohenkilöt vakuuttivat kirkolle, ettei sarja käsittele mormoneja. Internetin viittaukset Big Loveen osoittavat kuitenkin, että sarjaan liitetään nyt yhä useampia mormoniaiheita ja että henkilöt ovat usein epämiellyttäviä hahmoja, jotka vaikuttavat ahdasmielisiltä ja omahyväisiltä. Ja TV Guiden mukaan vaikuttaa siltä, että sarjan käsikirjoittajien tarkoituksena on kuvata heidän ymmärtääkseen pyhinä pidettäviä temppeliseremonioita.

Tietenkin kirkon jäseniä loukkaa se, että heidän pyhimpiä käytäntöjään tulkitaan väärin tai esitetään irrallaan asiayhteydestä ja niitä ymmärtämättä. Viime viikolla muutamat kirkon jäsenet aloittivat sähköpostilla ketjuviestin kehottaen irtisanomaan sopimuksensa AOL:n kanssa, joka HBO:n tavoin on Time Warnerin omistuksessa. Varmastikin sellaisella satojentuhansien tietokoneisiin perehtyneiden myöhempien aikojen pyhien boikotilla voisi olla taloudellinen vaikutus yhtiöön. Yksittäisillä myöhempien aikojen pyhillä on oikeus ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin niin halutessaan.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko instituutiona ei vaadi painostuskeinoihin ryhtymistä. Sellainen askel herättäisi ainoastaan vastakkainasettelua, jota media rakastaa, ja lopulta lisäisi sarjan katsojamääriä. Vanhin M. Russell Ballard ja vanhin Robert D. Hales kahdentoista apostolin koorumista ovat kumpikin sanoneet äskettäin, että myöhempien aikojen pyhien tulee julkisuudessa itseään ilmaistessaan käyttäytyä arvokkaasti ja huomaavaisesti.

Se on paitsi malli, jota Jeesus Kristus opetti ja osoitti omassa elämässään, myös osoitus nykyisten kirkon jäsenten todellisesta voimasta ja kypsyydestä. Joku sanoikin äskettäin: ”Nyt ei ole vuosi 1830, ja meitä on enemmän kuin kuusi.” Toisin sanoen, koska kirkon jäsenmäärä maailmanlaajuisesti on yli 13,5 miljoonaa, ei ole mitään syytä asettua puolustuskannalle kirkon mennessä eteenpäin niin nopeasti. Kirkon voima on sen uskollisissa jäsenissä, joita on yli 170 maassa, eikä ole mitään todisteita siitä, että tiedotusvälineiden vain vähäiseen katsojajoukkoon vetoavilla äärimmäisillä väärintulkinnoilla olisi mitään pitkäaikaista kielteistä vaikutusta kirkkoon.

Esimerkkejä:

  • Mitt Romneyn vaalikampanjan aikana hänen pyrkiessään Yhdysvaltain presidentiksi kommentaattori Lawrence O’Donnell syyti loukkauksia kirkkoa vastaan televisiotuokiossa, joka tunnettiin myöhemmin monien kirkon jäsenten keskuudessa ”O’Donnellin paasauksena”. Nykyään hänen lausuntonsa muistetaan vain todisteena suvaitsemattomuudesta ja tietämättömyydestä. Niillä ei ollut kirkkoon minkäänlaista mitattavaa vaikutusta.
  • Kun South Park -komedian käsikirjoittajat esittivät törkeän tulkinnan kirkon historiasta, yksittäiset kirkon jäsenet tunsivat epäilemättä olonsa vaivautuneiksi. Mutta silläkään kertaa se ei tehnyt mitenkään havaittavaa tai pidempiaikaista vahinkoa kirkolle, joka kasvaa ainakin neljännesmiljoonalla uudella jäsenellä joka vuosi.
  • Kun eräs riippumaton elokuvayhtiö tuotti kaksi vuotta sitten karkeasti vääristellyn version Mountain Meadowsin verilöylystä, kirkko ei puuttunut siihen mitenkään. Ehkä osittain siksi, ettei kirkko suostunut ryhtymään vastakkainasetteluun, jota tuottajat olivat toivoneet, elokuva ei saanut riittävästi katsojia ja tuottajat menettivät miljoonia.
  • Viime kuukausina joukko homoaktivisteja on pommittanut tiedotusvälineitä syytöksillään myöhempien aikojen pyhien ”vihamielisistä” asenteista, koska nämä ovat tukeneet perinteistä avioliittomääritelmää kannattavaa lakiehdotusta 8 Kaliforniassa. He järjestivät jopa protestimarssin Suolajärven temppelin ympäri. Jälleen kirkko on kieltäytynyt ryhtymästä mormonien ja homojen väliseen taisteluun ja on ainoastaan ilmaissut kantansa järkevin ja kunnioittavin äänenpainoin. Sillä välin lähetystyö ja kirkon jäsenet Kaliforniassa pysyvät vakaampina ja elinvoimaisempina kuin koskaan ja kirkko on saanut tukea monilta odottamattomilta tahoilta – mukaan lukien jotkut aiemmat kriitikot ja muut kirkkokunnat.

Big Lovesta alkaa siis uusi tuotantokausi, ja HBO:n aiemmista vakuutuksista huolimatta siinä hämärretään jälleen kerran ero Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon ja sarjan kuvitteellisten mormoneihin kuulumattomien henkilöiden ja heidän käytäntöjensä välillä. Sellainen kertoo paljon enemmän kirjoittajien, tuottajien ja televisiokanavan johtajien piittaamattomuudesta kuin myöhempien aikojen pyhistä.

Jos kirkko sallisi kriitikoiden ja vastustajien valita maaperän, jossa sen taisteluja käydään, se saattaisi harhautua keskeisestä tehtävästään, jota se on harjoittanut menestyksekkäästi lähes 180 vuoden ajan. Sen sijaan kirkko päättää itse omasta suunnastaan julistaessaan edelleenkin Jeesuksen Kristuksen palautettua evankeliumia kautta maailman.