USKONNOLLISET TAVAT JA KÄYTÄNNÖT
Kirkon jäsenen elämässä on erityisiä tilanteita, jolloin pappeudenhaltijat suorittavat hänelle toimituksia tai antavat hänelle siunauksen tiettyä tarkoitusta varten. Nämä pappeuden toimitukset suorittaa ja siunauksen antaa usein perheenjäsen tai joku siunattavalle läheinen pappeudenhaltija.
Nimen ja siunauksen antaminen lapselle Lapselle annetaan pian syntymän jälkeen nimi ja erityinen siunaus maanpäällistä elämää varten. Tämän siunauksen antaa joku pappeudenhaltija, usein lapsen isä tai joku muu perheelle läheinen pappeudenhaltija.
Kaste Herran käskyn mukaan jokaisen täytyy saada kaste joltakulta, jolla on pappeuden valtuus (Joh. 3:5). Tämä koskee kahdeksan vuotta täyttäneitä lapsia ja aikuisia, jotka ovat päättäneet liittyä kirkkoon. Kastetilaisuuteen osallistuu yleensä ystäviä ja perheenjäseniä, ja se pidetään seurakuntakeskuksessa, jossa on kasteallas. Kastetoimituksessa kastettava upotetaan hetkeksi kokonaan veden alle.
Pappeuteen asettaminen Kirkossa on maallikkopappeus, eli siinä ei ole ammattipappeja. Kelvollinen nuori mies voidaan asettaa Aaronin pappeuteen, kun hän täyttää 12, ja Melkisedekin pappeuteen, kun hän täyttää 18. Perheenjäsenet ovat yleensä läsnä asettamistilaisuudessa osoittamassa rakkauttaan ja tukeaan. Jos kirkkoon liittyy aikuinen mies, hän voi saada pappeuden heti kun on valmis omaksumaan pappeuteen kuuluvat tehtävät ja velvollisuudet.
Sairaan siunaaminen Sairas voi pyytää pappeudenhaltijalta erityistä siunausta samoin kuin Uuden testamentin aikoina (Jaak. 5:14). Ensiksi sairas voidellaan vuodattamalla muutama pisara sairaiden siunaamiseen pyhitettyä oliiviöljyä hänen päänsä päälle. Tämän jälkeen pappeudenhaltijat panevat kätensä henkilön päälle ja sinetöivät eli vahvistavat voitelun. Sen jälkeen he lausuvat siunauksen pappeuden valtuudella. Sellaisen siunauksen toteutuminen riippuu kuitenkin aina Jumalan tahdosta ja siunauksen saajan uskosta.
Perheilta Kirkon perheiden jäsenet kokoontuvat joka viikko – tavallisesti maanantai-iltaisin – viettämään yhteistä perheiltaa, jonka aikana perheenjäsenet keskustelevat yhdessä ja opettavat toisiaan tai tekevät jotakin muuta yhdessä. Tämä aika voi lähentää perheenjäseniä ja suo tilaisuuden oppia Jeesuksen Kristuksen evankeliumia.
Lepopäivän pyhittäminen Kirkon jäsenille sunnuntai on sapatti eli Herran päivä. Tänä päivänä palvellaan Jumalaa eikä tehdä työtä. Sunnuntain kirkossakäynnin jälkeen jäsenet viettävät lopun päivää kaikessa rauhassa kotona tai vierailevat ystävien tai sukulaisten luona tai pyrkivät tekemään jotain hyvää.
Lähetystyö Yleensä lähetystyössä palvellaan 19–21-vuotiaana, mutta myös eläkeläiset voivat mennä lähetystyöhön. Ennen lähtöä työalueelleen lähetyssaarnaaja pitää sakramenttikokouksessa puheen evankeliumin opetuksista ja periaatteista. Paikalla ovat myös hänen perheensä jäsenet ja ystävät. Koska palkkaa ei makseta, 1,5–2 vuotta kestävän lähetystyön rahoittaa lähetyssaarnaaja itse tai hänen perheensä. Kun lähetyssaarnaaja palaa kotiin, hän kertoo kokemuksistaan jumalanpalveluksessa. Myös perheenjäsenet ja ystävät ovat läsnä tässä tilaisuudessa.
Avioliitto Jos avioliitto halutaan solmia ajaksi ja iankaikkisuudeksi, se solmitaan erityisessä temppeliksi kutsutussa jumalanpalveluspaikassa. Temppeleitä on käytössä 124, minkä lisäksi rakenteilla on 13 muuta kautta maailman. Itse vihkitoimitukseen temppelissä voi osallistua vain muutama vieras. He ovat sellaisia kirkon jäseniä, joilla on oikeus astua temppeliin. Muut vieraat liittyvät hääseurueeseen temppelin ulkopuolella. Temppelivihkimisen jälkeen juuri vihitystä parista otetaan usein valokuvia perheen ja ystävien kanssa temppelialueella. Vihkimispäivän iltana tai myöhemmin on yleensä häävastaanotto, kunkin maan tavoista riippuen. Häälahjoja annetaan sikäli kuin se kuuluu maan perinteeseen ja tapoihin.
Hautajaiset Myöhempien aikojen pyhien hautajaisissa soitetaan tilaisuuteen sopivaa musiikkia ja pidetään lyhyitä puheita vainajan elämästä ja Jeesuksen Kristuksen opetuksista. Hautaustilaisuutta johtaa tavallisesti seurakunnan piispa, ja se voidaan pitää seurakuntakeskuksessa. Koska uskomme, että perhe yhdistyy jälleen tämän elämän jälkeen, hautajaisissa vallitsee toivoa ja uskoa henkivä ilmapiiri. Hautajaisiin tuodaan kukkia vallitsevien tapojen ja perheen toiveiden mukaan.