KÄSKYT

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet uskovat, että Jumalan antamat käskyt ovat ihmisille annettuja käyttäytymissääntöjä vanhurskasta elämää varten. Käskyt on saatu ilmoituksen kautta suoraan Jumalalta Hänen profeettojensa kautta. Nämä ilmoitukset on merkitty muistiin pyhiin kirjoituksiin. Jumala on antanut lapsilleen käskyjä, koska Hän rakastaa heitä. Hän tietää, että Jumalattomuus ei ole koskaan ollut onnea (Mormonin kirja, Alma 41:10) ja että Hänen käskyjensä noudattaminen tuo iloa ja rauhaa tämän elämän aikana ja iankaikkisen onnen tulevassa elämässä.

Kymmenen käskyä

Nämä peruskäskyt, jotka Jumala ilmoitti profeetta Moosekselle Vanhan testamentin aikoina, koskevat kirkon jäseniä myös nykyaikana. Raamatun 2. Mooseksen kirjan 20. luvun mukaan nämä käskyt ovat:

• Sinulla ei saa olla muita jumalia. 
• Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä. 
• Muista pyhittää lepopäivä. 
• Kunnioita isääsi ja äitiäsi. 
• Älä tapa. 
• Älä tee aviorikosta. 
• Älä varasta. 
• Älä todista valheellisesti. 
• Älä tavoittele toisen omaa. 
• Älä tavoittele lähimmäisesi vaimoa, äläkä mitään, mikä on hänen

Kaikki profeetat Joseph Smithistä alkaen, myös nykyinen profeetta ja kirkon presidentti Gordon B. Hinckley, ovat opettaneet, että yksityisten ihmisten, perheiden ja muiden yhteisöjen on tärkeää noudattaa kymmentä käskyä. Eräiden käskyjen, etenkin “unohdetun kuudennen käskyn“, joksi sitä sanotaan, merkitys on korostunut nykyaikana. Niinpä kirkon jäseniä opetetaan noudattamaan siveyden lakia eli pidättäytymään kaikista sukupuolisuhteista ennen avioliittoa ja olemaan täysin uskollisia puolisolleen avioliitossa.

Viisauden sana

Jotta meidän olisi helpompi pitää ruumiimme ja mielemme terveinä ja vahvoina, Jumala antoi Joseph Smithille terveyslain vuonna 1833. Tämä laki tunnetaan nimellä viisauden sana. Jumala on korostanut oikean ravinnon sekä fyysisen ja hengellisen terveyden hyödyllisyyttä ja puhunut lisäksi seuraavien aineiden käyttöä vastaan:

• tupakka 
• alkoholi 
• kahvi ja tee 
• huumeet.

Jumala lupaa viisauden sanan noudattajille suuria fyysisiä ja hengellisiä siunauksia. Tiedeyhteisö vahvistaa nykyisin monia näistä periaatteista, jotka rakastava Jumala antoi Joseph Smithille lähes kaksisataa vuotta sitten.

Kymmenysten laki

Kymmenysten periaate – kymmenesosan tuloista lahjoittaminen vapaaehtoisesti Jumalan työn hyväksi – on tunnettu Vanhan testamentin ajoista asti. Abraham maksoi kymmenykset Melkisedekille (1. Moos. 14:17–20).

Kymmenysten lain avulla Herra rahoittaa kirkkonsa työn. Kaikki Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uskolliset jäsenet antavat nykyisin vapaaehtoisesti kymmenesosan tuloistaan kirkolle. Kymmenysvaroja käytetään

• temppelien, kappelien ja muiden rakennusten pystyttämiseen 
• kirkon toiminnan rahoittamiseen 
• lähetystyön rahoittamiseen 
• kirkon opetustyössä ja järjestöissä tarvittavan aineiston valmistamiseen temppelityöhön, sukututkimukseen ja moniin muihin
• tärkeisiin kirkon toimintoihin 
• koulukasvatukseen.

Kun Herra muistutti kansaansa tästä laista Vanhan testamentin profeetan Malakian kautta, Hän lupasi siunata niitä, jotka haluavat maksaa rehelliset kymmenykset (Mal. 3:10). Edellä mainittujen käskyjen lisäksi kirkossa on muitakin käskyjä – kieltoja tai kehotuksia. Herra on kuitenkin myös korostanut, että Hänen käskynsä sisältävät velvollisuuden henkilökohtaiseen oma-aloitteisuuteen:

“Sillä katso, ei ole soveliasta, että minä käsken kaikessa; sillä se, joka pakotetaan kaikkeen, se on laiska eikä viisas palvelija; sen tähden hän ei saa palkkaa.

Totisesti minä sanon, että ihmisten tulisi tehdä innokkaasti työtä hyvän asian puolesta ja tehdä paljon omasta vapaasta tahdostaan ja saada aikaan paljon vanhurskautta;

sillä heissä on voima, jonka tähden he ovat vapaita toimimaan tahtonsa mukaan. Ja sikäli kuin ihmiset tekevät hyvää, he eivät suinkaan jää palkkaansa vaille.“ (OL 58:26–28.)

Kirkon jäsenet uskovat myös Uudessa testamentissa ja Mormonin kirjassa oleviin Kristuksen opetuksiin ja korostavat, että käskyjen noudattamisella on puhdistava vaikutus ja että kuuliaisuus käsittää tekojen lisäksi myös ajatukset ja vaikuttimet.