Uskonnollinen maalaus osoittautui taiteilijan suosituimmaksi työksi

Pelastettu karitsa

Pelastettu karitsa

Lahjakas Etelä-Ranskassa asuva myöhempien aikojen pyhien taiteilija yllättyi hieman, kun taidenäyttelyn suosituin maalaus oli La Brebis Retrouvee eli hänen tulkintansa pelastetusta karitsasta.

“En tiennyt, mitä siitä ajateltaisiin“, Marie-France Guigny sanoi. “Minulla oli näyttelyssä monia asetelmia kukista ja hedelmistä, mutta jäljennöstä maalauksesta La Brebis Retrouvee ostettiin enemmän kuin mitään muuta työtä. Eikä suurin osa ostajista ollut kirkon jäseniä.“

Seten kaupunki, joka on turisteja vilisevä kalasatama Välimeren rannalla, kutsui sisar Guignyn Montpellierin seurakunnasta Toulousen vaarnasta Ranskasta esittelemään 150 valitsemaansa maalausta viime joulukuussa pidetyssä näyttelyssä.

Kävijöitä näytti viehättävän rauhan vertauskuvallisuus, jota Mestarinsa käsivarren turvassa oleva karitsa kuvasi, sisar Guigny sanoi.

“Pelastettu karitsa kuvaa Kristuksen rakkautta ja huolta kadonneesta lampaasta. En maalannut Vapahtajan kasvoja siksi, että me kaikki voimme asettua samaan asemaan ja tulla jonkun kadonneen vapahtajaksi“, hän sanoi.

Evankeliumin sanoma on toistuvana teemana sisar Guignyn maalauksissa. “Rakastan maalaamista ja voin maalata väsymättä tuntikausia“, hän sanoi. “Ja rakastan evankeliumia ja minulla on syvällinen todistus siitä, että Mormonin kirja on totta. Käskyjen noudattaminen on tehnyt minusta hyvin onnellisen viimeisten 34 elinvuoteni aikana.“

Sisar Guigny käyttää taidettaan evankeliumin esittelemiseen. “Ihmiset ovat vastaanottavaisia kuville silloinkin, kun he eivät halua puhua evankeliumista. Maalaukset herättävät uteliaiden kiinnostuksen, ja he ovat halukkaampia puhumaan evankeliumista.Olen yhä enemmän kiinnostunut vertauskuvallisista aiheista, jotka voivat opettaa totuuksia tunteisiin vetoavalla ja visuaalisella tavalla. Minulle maalaaminen on kuin musiikkia silmille“, sisar Guigny sanoi.

Pelastetun karitsan lisäksi sisar Guigny on maalannut työt nimeltään Leipä ja viini, Ihme Kaanassa ja Pelastussuunnitelma.

“Nykyään juuri kukaan Ranskassa ei enää maalaa uskonnollisia aiheita“, hän sanoi. “Sellaisten maalausten tekeminen osoittaa muille elävää uskoa.“