Kirkon koululaitos:

Tunnollista jäsenten opettamista

Vanhimmat Kerr, Scott ja Samuelsson

Kirkon koululaitos on todistuksena siitä, että kirkko painottaa koulutuksen tärkeyttä. Kirkon kouluasiamies, vanhin W. Rolfe Kerr, sanoi, että jäsenten on tärkeää kuunnella presidentti Gordon B. Hinckleyn neuvoja koulutuksesta.

Presidentti Hinckley sanoi: “Koulutus on se avain, joka avaa teille mahdollisuuksien oven. Se on uhrausten arvoinen. – – Käyttäkää hyväksenne kaikkia koulutusmahdollisuuksia, joihin teillä on suinkin varaa“ (“Innoittavia ajatuksia“, Liahona, kesäkuu 1999, s. 5).

Kirkon koululaitos on monipuolinen järjestö, joka on vastuussa Vapahtajan kehotuksen toteuttamisesta: “Opettakaa tunnollisesti“ (OL 88:78). Viime vuonna kirkon koululaitos vastasi tähän opettamalla yli 1,2 miljoonaa nuorta ja vanhaa oppilasta, sekä kirkkoon kuuluvia että siihen kuulumattomia.

Kirkon koululaitos tarjoaa koulutusta kaikkialla maailmassa neljän pääohjelman kautta: yliopistotason koulutus (kirkon yliopistot ja colleget), uskonnollinen opetus (seminaarit ja instituutit), alkeiskoulut ja toisen asteen koulut sekä jatkokoulutus.

Historia

Kirkon jäsenet ovat aina pitäneet koulutusta tärkeänä. Kun myöhempien aikojen pyhät aloittivat läntisen Pohjois-Amerikan asuttamisen, he perustivat usein siirtokunnan tai vaarnan kouluja. Ajan myötä perustettiin joukko akatemioita. Kirkko perusti vuonna 1888 yleisen kirkon kouluneuvottelukunnan näiden akatemioiden johtamiseksi.

Kun yleinen koulutus tuli paremmin saataville, kirkko joko lopetti tai siirsi suurimman osan näistä kouluista paikallisen hallinnon käsiin. Joitakin tärkeimpiä näistä alkuperäisistä instituutioista toimii tänäkin päivänä, kuten University of Deseret (University of Utah), Brigham Young College (Utah State University), Weber Stake Academy (Weber State University), Sanpete Stake Academy (Snow College) ja St. George Stake Academy (Dixie State College). Kirkon koululaitos johtaa edelleen vain neljää alkuperäisistä opinahjoista: Brigham Young Academy (BYU), Bannock Stake Academy (BYU–Idaho), Salt Lake Stake Academy (LDS Business College) sekä Juarez Academy Meksikossa.

Nykyään kirkon koululaitoksen johdosta vastaa kirkon kouluneuvottelukunta seminaarien, instituuttien sekä alkeiskoulujen ja toisen asteen koulujen osalta sekä hallintoneuvosto kunkin yliopistotason koulutuksen instituution osalta. Neuvoston jäseniin kuuluu ensimmäinen presidenttikunta, kolme kahdentoista apostolin koorumin jäsentä, seitsemänkymmenen koorumin virkaiältään vanhin johtaja, Apuyhdistyksen ylijohtaja sekä Nuorten Naisten ylijohtaja.

Yliopistotason koulutus

Kirkon yliopistotason oppilaitokset ovat LDS Business College ja kolme Brigham Youngin nimeä kantavaa opinahjoa: Brigham Young University (BYU) Provossa, BYU–Havaiji Laiessa ja BYU–Idaho Rexburgissa.

Nämä oppilaitokset palvelevat noin 45 000 opiskelijaa kampuksilla ja lisäksi 472 000 opiskelijaa jatkokoulutusohjelmissa. Vanhin Kerr sanoo, että kullakin yliopistolla on ainutlaatuinen tehtävänsä ja roolinsa kirkon koululaitoksessa.

LDS Business College tarjoaa pääasiassa ammattiin valmistavaa koulutusta, mutta myös yleisopetuksen tutkintoja, jotka valmistavat opiskelijoita siirtymään toisiin collegeihin tai yliopistoihin.

BYU tarjoaa alempia yliopistotutkintoja monilla eri aloilla sekä joitakin maisterin ja tohtorin tutkinto-ohjelmia. Vanhin Kerr sanoi, että hallintoneuvosto pitää BYU:ta alemman yliopistotutkinnon opetuspaikkana, vaikka yliopisto onkin mukana merkittävissä tutkimusprojekteissa, joissa toimii monia sekä alemman yliopistotason tutkinnon opiskelijoita että ylempiä tutkintoja opiskelevia.

BYU–Havaiji tarjoaa alemman yliopistotason tutkintoja, ja sillä on Yhdysvaltojen yliopistojen korkein prosentuaalinen osuus ulkomaisia opiskelijoita. Vanhin Kerr sanoi, että yhtenä oppilaitoksen tehtävänä on jatkossakin erilaisuuden ja kulttuurin välinen tasapaino.

Uusin nelivuotinen kirkon oppilaitos on BYU–Idaho. Vuonna 2000 oppilaitos aloitti siirtymän kaksivuotisesta Ricks Collegesta nelivuotiseksi kandidaatin tutkinnon tarjoavaksi yliopistoksi. BYU–Idahon päärooli on opettaminen, vanhin Kerr sanoo. Opettajakunnalle tarjotaan ajoittain ammatilliseen kehittämiseen virkavapautta henkilökohtaista tutkimustyötä varten, vaikka tutkimustyö ja julkaisut eivät olekaan pakollisia. Sen sijaan heidän tutkimustyönsä keskittyy opetuksen parantamiseen.

Presidentti Gordon B. Hinckley sanoi, että vaikka kaikki kirkon jäsenet eivät voikaan käydä jotakin näistä kirkon oppilaitoksista, kirkko jatkaa näiden yliopistotason oppilaitosten toimintaa todistaakseen koulutuksen tärkeydestä.

Hän sanoi: “Me tulemme pitämään nämä lippulaivoina, jotka todistavat tämän kirkon suuresta ja vilpittömästä omistautumisesta koulutukselle, sekä hengelliselle että maalliselle, ja niin tehdessämme osoitamme maailmalle, että erinomaista maallista koulutusta voi saada uskonnollisessa ympäristössä“ (“Miksi me teemme joitakin asioita, niin kuin teemme“, Liahona, tammikuu 2000, s. 67).

Seminaarit ja instituutit

Samassa puheessaan presidentti Hinckley sanoi myös, että näiden kirkon oppilaitosten taustatukena ovat seminaarit ja instituutit, joita on laajalti.

Seminaari aloitettiin vuonna 1912 Granite High Schoolissa Salt Lake Cityssä. Kirkko perusti ohjelman täydentääkseen yleistä koulutusta sen jälkeen kun kirkon omistamia toisen asteen kouluja alettiin sulkea 1900-luvun alussa. Ensimmäisessä seminaarissa oli 70 oppilasta. Nykyään seminaareissa kautta maailman opiskelee yli 360 000 oppilasta.

Seminaarioppilaat opiskelevat yhdessä kolmesta ohjelmatyypistä: vapaatuntiseminaari, aamuseminaari tai kotiopiskeluseminaari.

Vapaatuntiseminaarilaiset osallistuvat seminaariin koulupäivänsä aikana. Vapaatuntiseminaareja on paikoitellen Arizonassa, Coloradossa, Idahossa, Nevadassa, New Mexicossa, Oregonissa, Utahissa, Washingtonissa ja Wyomingissa Yhdysvalloissa sekä Albertassa Kanadassa. Vuonna 1950 kirkko laajensi seminaariohjelman sellaisille oppilaille, jotka eivät voi käydä seminaaria koulupäivänsä aikana. Tätä ohjelmaa sanotaan aamuseminaariksi.

Vaikka monet oppilaat tässä ohjelmassa opiskelevat ennen koulupäivän alkua, luokkia voidaan opettaa päivittäin mihin aikaan tahansa normaalin kouluajan ulkopuolella. Aamuseminaarilaiset muodostavat noin 58 prosenttia kaikista seminaarioppilaista. Ensimmäisiä aamuseminaariluokkia Pohjois-Amerikan ulkopuolella opetettiin Suomessa ja Saksassa vuonna 1962. Seminaariluokkia opetetaan nykyään noin 140 maassa.

Alueilla, missä vapaatuntiseminaaria tai aamuseminaaria ei ole saatavilla, oppilaat voivat osallistua kotiopiskeluohjelman kautta. Oppilaat tutkivat annettuja pyhien kirjoitusten kohtia ja aineistoa ja tapaavat muut oppilaat ja opettajan kerran viikossa keskustellakseen oppimastaan.

Vuonna 1926 kirkko alkoi rakentaa uskontoinstituuttirakennuksia muiden kuin kirkon johtamien yliopistojen lähelle. Näissä instituuteissa tarjotaan uskonnollisen opetuksen luokkia yliopisto-opiskelijoille. Instituuteissa opetetaan nykyään yli 365 000 opiskelijaa ja jäsentä yli 2 214 instituuttiohjelmassa kautta maailman.

Ensimmäiset kansainväliset instituutit perustettiin Australiaan ja Isoon-Britanniaan vuonna 1969. Kansainvälisten opiskelijoiden osallistuminen instituuttiin lisääntyy vuosi vuodelta ja määrä on nyt suurempi kuin Yhdysvalloissa.

Presidentti Hinckley on kuvaillut, kuinka instituutti hyödyttää siihen osallistujia: “Se vaikuttaa oppilaiden elämään ympäri maailman. Instituutissa nuoret aikuiset löytävät mukavaa seuraa, oppivat, seurustelevat keskenään ja jopa löytävät aviomiehen tai -vaimon samoin uskovien keskuudesta“ (“Tämä suurenmoinen vuosi 2000“, Liahona, tammikuu 2001, s. 81).

Kirkkoon kuuluvat opiskelijanuoret eivät ole ainoita ihmisiä, jotka hyötyvät tästä ohjelmasta. Monet instituuttiopiskelijat, nuoret ja vanhat, eivät ole opiskelijoita. Myös muitten uskontokuntien jäseniä osallistuu instituuttiluokkiin joka vuosi.

Vanhin Kerr sanoi, että instituutti on tullut saataville niin laajalti, että monet jäsenet voivat ottaa osaa sen ohjelmaan tavalla tai toisella. “Sellaiset paikat ovat harvassa, jossa nuoret eivät voi osallistua instituuttiopiskeluun joko perustettujen instituuttiohjelmien kautta tai vaarnoissa saatavilla olevien kurssien kautta“, vanhin Kerr sanoi.

Alkeiskoulut ja toisen asteen koulut

Kirkko aloitti Yhdysvaltojen ulkopuolisen alkeiskoulujen ja toisen asteen koulujen opetuksen sellaisilla latinalaisen Amerikan ja Tyynenmeren alueilla, joilla ei ollut yleistä koulutusta saatavilla. Useita kouluja perustettiin, mutta ajan myötä kun yleinen koulutus tuli paremmin saataville, kirkon omistamia ja johtamia kouluja lakkautettiin. Joitakin noista kouluista on yhä toiminnassa: 16 Tyynenmeren alueella ja kaksi Meksikossa. Noissa 18 koulussa on yhteensä 9 255 oppilasta.

Jatkokoulutus

Kirkon koululaitoksen kautta on saatavilla erilaisia jatkokoulutusmahdollisuuksia. Näihin kuuluvat sellaiset ohjelmat kuin koulutusviikko, Sinulle, nuori -leirit ja työpajat sekä etäopiskelukurssit. Etäopiskelu tarjoaa sekä internetin välityksellä suoritettavia että perinteisiä kirjekursseja henkilökohtaista kehittämistä varten sekä lukion tai collegen kursseja.

Osallistumisen kautta saatavia siunauksia

Kirkon koululaitoksen neljä päähaaraa auttavat edelleen opiskelijoitaan seuraamaan presidentti Hinckleyn neuvoa hankkia niin paljon koulutusta kuin mahdollista. Tämän kuuliaisuuden ansiosta opiskelijat saavat siunauksia. Vanhin Kerr kuvasi osallistuville opiskelijoille tulevia siunauksia: “Näihin ohjelmiin osallistuvat ihmiset eivät oikeastaan valmistaudu vain uraa ja parempaa perhe-elämää varten, vaan ollakseen myös parempia kansalaisia ja vahvistaakseen kirkkoa, missä ikinä he asuvatkin.“