Temppelin rakentaminen oli askel kohti kansainvälistä kirkkoa

Sveitsin temppelin vihkiminen oli rohkea uskon teko

Sveitsin temppeli sai myös enkeli Moronin patsaan torniinsa

Kirkon paikalliset johtajat ja kolme seitsemänkymmenen koorumin jäsentä kokoontuivat 10. syyskuuta lähelle Sveitsin temppeliä vaatimattomaan tilaisuuteen muistelemaan temppelin vihkimisen rohkeaa uskon tekoa 50 vuotta sitten. Myöhemmin se osoittautui yhdeksi ensimmäisistä askelista kirkon kansainvälistymisessä. “Nykyisin Euroopassa on enemmän temppeleitä kuin niitä oli koko kirkossa vuonna 1955, jolloin Sveitsin temppeli vihittiin“, sanoi seitsemänkymmenen koorumin jäsen vanhin Bruce C. Hafen, Euroopan keskisen vyöhykkeen johtaja, joka oli iltapäiväkonferenssin johtava virkailija.

Bernin temppeli oli ensimmäinen muualle kuin Pohjois-Amerikkaan ja Havaijiin rakennettu temppeli, ja sen 50-vuotisen olemassaolon juhlistamiseksi temppelin tornin huipulle asetettiin aiemmin viikolla, 7. syyskuuta, enkeli Moronin patsas.

Kolme päivää myöhemmin vanhin Hafen sekä vanhimmat Paul Koelliker ja Wolfgang Paul seitsemänkymmenen koorumista liittyivät paikallisten johtajien joukkoon konferenssissa, joka pidettiin temppelin lähellä olevassa vaarnakeskuksessa.

“Johtaen täällä tapahtuneeseen vihkimiseen vuonna 1955“, vanhin Hafen sanoi, “Herran käsi ohjasi jokaista Hänen valtakuntansa rakentamisen askelta Euroopassa.“ Hänen kertoi, kuinka vanhin Lorenzo Snow lähetettiin vuonna 1850 “Herran ilmoituksesta“ viemään evankeliumi Italiaan.

Vanhin Snow aloitti Piemonten alppilaaksoissa Italiassa opettaen valdolaisia, jotka olivat jo 1200-luvulla – 300 vuotta ennen Lutherin ja Calvinin johtamaa uskonpuhdistusta – eronneet katolisesta kirkosta ja paenneet vainoa näille vuorille.

Vanhin Snow antoi yhdelle vuorenhuipulle nimeksi “Mount Brigham“ presidentti Brigham Youngin mukaan. Vanhin Snow aloitti lähetystyön Sveitsissä vuonna 1851.

Kerrottuaan, kuinka hänen sveitsiläinen esivanhempansa John G. Hafen liittyi kirkkoon ja muutti Utahiin vuonna 1861 vanhin Hafen kertoi, että vuonna 1906 kirkon presidentti Joseph F. Smith “oli täällä Bernissä ja profetoi, että jonakin päivänä temppeleitä rakennettaisiin kaikkialle maailmaan. Kun hän sanoi sen, kirkolla oli neljä temppeliä, kaikki Utahissa“, vanhin Hafen jatkoi.

Presidentti David O. McKay mainitsi tästä profetiasta 49 vuotta myöhemmin 11. syyskuuta 1955 Sveitsin temppelin, Euroopan ensimmäisen temppelin, ensimmäisessä vihkikokouksessa.

Vanhin Hafen kertoi, että vuonna 1953 lähetystyöosaston nuori työntekijä nimeltä Gordon B. Hinckley kutsuttiin presidentti McKayn toimistoon ja että hänelle annettiin vaikea tehtävä suunnitella, kuinka temppelitoimitukset voitaisiin esittää kahdeksalla kielellä.

“Presidentti Hinckleyn käytäntöön liittyvä kanssakäyminen Euroopan pyhien kanssa tässä temppelissä oli hengellisesti yhtä tyydytystä tuottava kokemus kuin mikä muu tahansa ennen vuotta 1955“, vanhin Hafen sanoi.

“Kuluneiden 50 vuoden aikana kirkosta on tullut todella kansainvälinen“, vanhin Hafen sanoi.

Vanhin Koelliker mainitsi omassa puheessaan, että Sveitsin temppelipiiriin vuonna 1955 kuuluneelle alueelle on sittemmin rakennettu tai ilmoitettu rakennettavaksi 13 temppeliä. Hän lainasi Opin ja liittojen kohtaa 127:4 ja tähdensi Herran käskyä olla “kaksin verroin uutteria“ temppelityössä.

“Jotkut voivat käsittää sanonnan ’kaksin verroin uutteria’ siten, että työtä tehdään kaksi kertaa enemmän kuin ennen on tehty“, hän sanoi. “Minusta se tarkoittaa paljon enemmän.“

Sitten hän kehotti jäseniä lisäämään sitoutumistaan temppeliin temppeleiden käytön lisäämiseksi.

Vanhin Paul kertoi eräästä nuoruudessaan sattuneesta tapahtumasta, joka vaikutti hänen haluunsa tulla sinetöidyksi temppelissä.

“Muistan oikein hyvin päivän, jolloin isäni palasi Sveitsistä osallistuttuaan temppelin vihkimistilaisuuteen vuonna 1955“, hän sanoi. “Olin silloin 15-vuotias. Perheemme huomasi, että palattuaan hän oli jotenkin erilainen. Saatoimme nähdä, että hänen todistuksensa palautetusta evankeliumista oli vahvistunut. Kun hän kertoi perheellemme niistä ihmeellisistä hengellisistä kokemuksista, joita hän oli saanut vihkimiskokouksessa ja kuvaili tunteitaan, kun presidentti David O. McKay, Jumalan profeetta, puristi hänen kättään, me kuuntelimme tarkkaavaisina ja toivoimme, että olisimme voineet olla hänen kanssaan. Jo hänen sanojensa kuuleminenkin toi Hengen lähellemme. Tuolla kokemuksella oli minuun pitkäaikainen vaikutus, ja päätin, että jonakin päivänä minäkin menisin temppeliin.“