Torinon olympialaisiin osallistuneet kirkon jäsenet ja heidän tuloksensa

Shauna Rohbockin hopeamitalilasku

Myöhempien aikojen pyhiin kuuluvat urheilijat edustivat kirkkoa hyvin Torinon talviolympialaisissa 2006 – jopa palkintokorokkeella. Sellaisista maista kuin Argentiinasta, Australiasta, Kanadasta, Saksasta, Venezuelasta ja Yhdysvalloista tulleet urheilijajäsenet kilpailivat lähes puolessa kisojen kilpailulajeista. Nuoret ja vanhat kirkon jäsenet ponnistelivat äärimmilleen ja toteuttivat unelmiaan maailmannäyttämöllä.

Amerikan yhdysvaltoja edustanut Shauna Rohbock otti hopeamitalin kahden naisen rattikelkkailussa viimeisen laskunsa ajalla 57,71 sekuntia. Oremista Utahista kotoisin oleva 28-vuotias mitalisti siirtyi rattikelkkailuun harrastettuaan sitä ennen neljä vuotta jalkapalloa ja ratajuoksua Brigham Youngin yliopistossa. Hän oli saanut kahdesti All-American -nimityksen molemmissa lajeissa. Nämä olivat hänen ensimmäiset olympialaisensa. Hän joutui jäämään pois Salt Lake Cityn olympialaisista vuonna 2002 akillesjännevamman takia. Hänellä oli kuitenkin paljon enemmän kokemusta kuin toisella ensi kertaa olympialaisiin osallistuneella Edmontonissa Albertassa Kanadassa asuvalla jäsenellä, rattikelkkailijalla David Bissettillä.

David laski rattikelkalla ensimmäisen kerran vasta kolme kuukautta ennen kisoja, koska hän pelasi vielä keskushyökkääjänä Albertan yliopiston kanadalaisen jalkapallon joukkueessa, kun Kanadan rattikelkkailujoukkue valmistautui kansainväliseen kisaan.

“He olivat valmiina lähtemään Eurooppaan, eikä hän ollut vielä ollut kertaakaan rattikelkassa“, Davidin isä Ron Bissett sanoi. Davidin lähtöajat olivat kuitenkin kisojen kolmanneksi ja neljänneksi nopeimmat. Hänen lopullinen sijoituksensa oli 11.

Hänen kisoja kotona seuranneet vanhempansa eivät olleet uskoa, että hän tosiaan oli paikalla. Alkujuhlallisuuksien aikana he puhuivat Davidin kanssa matkapuhelimessa samalla kun näkivät televisiossa hänen tulevan olympiastadionille.

“Hän heilutti meille kättään samalla kun hän puhui kanssamme“, Davidin äiti Kim Bissett sanoi. “Olimme vähällä vastata kädenheilutukseen!“ He ovat innoissaan siitä, että hän aikoo osallistua Vancouverin talviolympialaisiin 2010 lähempänä kotia.

Olympiakokemus oli ensimmäinen myös Oremista Utahista kotoisin olevalle jäsenelle Steve Nymanille. Kotiin palattuaan hän ihmetteli Torinossa näkemäänsä vapaaehtoistyötä.

“Ajattelin, että vau, kuinka paljon täällä onkaan ihmisiä meitä varten“, hän sanoi. “He tekivät kaiken voitavansa, jotta me olisimme tyytyväisiä. Se teki nöyräksi.“

Kilpaillen ensimmäistä vuottaan tällä tasolla Steve ylsi sijalle 19 syöksylaskussa ja sijalle 43 supersuurpujottelussa. Hän vietti 24. syntymäpäiväänsä rinteessä syöksylaskun kilpailupäivänä.

“Tein pahoja virheitä, mutta jo sekin että alas päästyäni näin oman nimeni taulussa – siinä luki ’Hyvää syntymäpäivää’, ja ihmiset lauloivat – oli hienoa“, Steve sanoi.

Häntä kannustamassa oli hänen vanhempi veljensä Blake, joka kustansi matkan “Usko Steveniin“ -T paitakampanjalla, jonka heidän vanhempi veljensä Michael oli keksinyt. Steve sanoi menestyksensä olevan veljiensä Blaken, Michaelin ja Samin ansiota, joita hän on “terrorisoinut“ vuorilla kaksivuotiaasta asti.

Perhesiteet ovat syvällä lumessa myös lumilautailija Torah Brightilla Coombasta Australiasta. Hänkin osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa. Hänen vanhempi veljensä Ben valmentaa häntä lumilautailussa. Hänen vanhempi sisarensa Rowena kilpaili alppihiihdossa vuoden 2002 kisoissa Salt Lake Cityssä, ja hänen nuorempi sisarensa Abi on kehittyvä lumilautailija. Torah ylsi viidennelle sijalle naisten lumikourussa, ja hän on vasta 19-vuotias. Urheilijoiden vanhemmasta päästä ohjaskelkkailija Werner Hoeger, 52, edusti Venezuelaa vanhimpana miespuolisena kilpailijana tänä vuonna. Vuoden 2002 talviolympialaisissa hän kilpaili silloin 18-vuotiaan poikansa Chrisin kanssa, ja he olivat ensimmäinen isä ja poika, jotka kilpailivat toisiaan vastaan samassa lajissa ja samoissa kisoissa. Vuonna 2002 hän ylsi sijalle 40 ja nousi tänä vuonna paremmalle sijalle 32.

Hoegerit ovat hyviä ystäviä toisen myöhempien aikojen pyhiin kuuluvan olympialaisiin osallistuneen ohjaskelkkailijan Michelle Despainiin kanssa. Hän edusti Argentiinaa tämänvuotisissa kisoissa. Werner sanoi pitävänsä siunauksena sitä, että hänellä oli tilaisuus antaa Michellelle pappeuden siunaus tämän ajettua vaarallisesti ulos kelkkaradalta Torinon kisojen harjoituksissa ja karsinnoissa. Michelle toipui hyvin, ja vaikka hänellä oli vaikeuksia kaikissa neljässä laskussaan olympialaisissa, hän pystyi yhä kilpailemaan – ja innostamaan myös muita.

Toinen ohjaskelkkailija Anne Abernathy huomasi Michellen ystävällisyyden saatuaan Michellen ja kaikkien muiden naisohjaskelkkailijoiden allekirjoittaman lahjan. “Michelle Despain Argentiinasta kirjoitti jotakin kaunista“, Abernathy kertoi Associated Pressille. “Hän kirjoitti: ’Kiitos esimerkistäsi, Anne.’ Se tuntui minusta hyvältä.“

Muita myöhempien aikojen pyhiin kuuluvia urheilijoita Torinon talviolympialaissa 2006 olivat Stephanie Wartosch-Kuerten, 6. sijalle yltäneen saksalaisen naisten jääkiekkojoukkueen maalivahti ja yhdysvaltalainen Joe Pack freestylehypyissä. Joe ylsi tänä vuonna sijalle 15 saatuaan hopeamitalin Salt Lake Cityn kisoissa 2002.

Steve Nyman ilmaisi kisojen yleisen tunnelman: “Se on silmiä avaava kokemus. On vain haisteltava ilmaa ja onnistuttava vuonna 2010.“