Uutisia kirkosta - 29. elokuuta 2008 |

Neljäsosa kaikissa riippuvuudesta toipumiseen liittyvissä tapaamisissa keskittyy auttamaan niitä, jotka toipuvat riippuvuudesta pornografiaan. Muissa tapaamisissa tuetaan toisenlaisista riippuvuuksista kärsiviä. © 2008 Intellectual Reserve, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.
Kun Jeff (nimi muutettu), riippuvuudesta toipunut tukihenkilö, istuutuu puhumaan riippuvuudesta kärsivien kanssa, hän ei kerro heille, mitä heidän pitää tehdä. Sen sijaan hän kertoo, mikä on auttanut häntä toipumaan omista heikentävistä riippuvuuksistaan ja pysymään niistä vapaana päivän kerrallaan.
Jeff on vapaaehtoistyöntekijä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon sosiaalipalveluihin kuuluvien MAP- perhepalveluiden tukemassa riippuvuudesta toipumisen ohjelmassa.
Ohjelma on kehitetty viime vuosikymmenen aikana auttamaan niitä, jotka kärsivät eri riippuvuuksien tuhoisista seurauksista. Tulokset ovat olleet vakuuttavia.
Ajatus kirkon tukemasta ohjelmasta esitettiin ensimmäisen kerran 1970- ja 1980-luvuilla, kun päihteiden käyttö alkoi nousta otsikoihin. Yksittäiset myöhempien aikojen pyhät, joilla oli myönteisiä kokemuksia 12 askelen toipumistapaamisista, alkoivat toisistaan tietämättä järjestää myöhempien aikojen pyhille suunnattuja toipumisryhmiä. Raportteja ryhmien menestyksestä alkoi tulla julki 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alkupuolella, kun ryhmien tukihenkilöt pyysivät paikallisilta kirkon johtajilta lupaa järjestää tapaamisia kirkon rakennuksissa.
Vuonna 1993 muutamat myöhempien aikojen pyhien seurakuntien johtajat pyysivät MAP-perhepalveluja yhdistämään kaikki kirkkoon liittyvät toipumisohjelmat saman järjestön alaisuuteen yhtenäisine menettelytapoineen ja ohjeineen.
”Se oli lähestulkoon ihme”, sanoi Doug LeCheminant, joka on johtanut riippuvuuksista toipumisen ohjelmaa vuodesta 2002. ”Kaikilla ryhmillä oli käyttökelpoista aineistoa, joten aloitimme yhteistyön. Me kaikki halusimme samaa: auttaa ihmisiä toipumaan riippuvuuksistaan.”
Useiden vuosien tutkimis- ja kehittämistyön jälkeen Perhepalvelut esitteli uuden työkirjan käytettäväksi kaikissa kirkon tukemissa toipumisryhmissä. Se on nimeltään Riippuvuuksista toipumisen ohjelma. Se on mukailtu alkuperäisestä Acoholic Anonymousin kahdentoista askelen ohjelmasta Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon oppeja, periaatteita ja uskonkäsityksiä vastaavaksi.*
Paikallinen vapaaehtoinen Nannette Wiggins, joka palvelee lähetyssaarnaajana, sanoi: ”Opas on ainutlaatuinen kirkon julkaisuhistoriassa. Sen ovat kirjoittaneet ihmiset, jotka ovat kärsineet riippuvuudesta ja jotka ovat kokeneet toipumisen ihmeen Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta kirkon johtajien ja ammattiauttajien tuella.”
Jeff varttui Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenenä mutta jäi pois kirkosta lähtiessään opiskelemaan. Koettuaan hengellisen heräämisen hän alkoi tehdä työtä palatakseen täysin kirkon piiriin. Hän oli jättänyt alkoholin ja tupakan mutta ei kyennyt pääsemään eroon riippuvuudestaan pornografiaan. ”Taistelin ja kamppailin sen kanssa”, hän sanoi. ”Olin yrittänyt kaikkea ja epäonnistuin surkeasti.”
Koska kirkon riippuvuuksista toipumisen ohjelmaa ei silloin ollut, Jeffin piispa (hänen seurakuntansa johtaja) ehdotti, että hän osallistuisi paikalliseen seksuaalisesta riippuvuudesta kärsivien 12 askelen toipumisohjelmaan. Jeff suostui osallistumaan.
Hän lähti ensimmäiseen tapaamiseen kädet hikisinä ja perhosia vatsassaan, mutta yllätyksekseen hän havaitsi, että siellä olevat ihmiset olivat aivan samanlaisia kuin hän: tavallisia ihmisiä, joita näkee työssä, kirkossa ja koulussa. Ensimmäistä kertaa elämässään hän uskalsi kertoa tarinansa ja aloittaa työn riippuvuudestaan irti pääsemiseksi ilman juorujen pelkoa. (Keskeinen periaate kaikissa 12 askelen lähestymistavoissa ja kirkon toipumisohjelmassa on luottamuksellisuus. On välttämätöntä luoda ympäristö, jossa vahvistetaan luottamusta ja ihmiset voivat tehdä työtä omien ongelmiensa voittamiseksi vailla pelkoa siitä, että heitä pilkattaisiin tai kartettaisiin.)
”Ryhmätapaamisten taika on siinä, että jokainen on samassa veneessä”, hän sanoi. ”He eivät juosseet pois luotani eivätkä vihanneet minua. He sanoivat: ’Tiedän, millaista se on. Tiedän, mistä yrität selviytyä.’”
Jeffille oli apua siitä, että hän oli tekemisissä muiden ryhmän jäsenten kanssa, jotka olivat kärsineet samasta riippuvuudesta ja olivat tehneet työtä tai tekivät parhaillaan työtä toipuakseen. ”Huomasin, että minun kohdallani ohjelman juuret ovat Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa.”
”Tie oli alussa kivinen, mutta monien tapaamisten jälkeen ja edettyäni askelesta toiseen vapauduin näistä riippuvuuksista”, hän sanoi. ”En päässyt vapaaksi kiusauksesta, mutta en tuntenut enää pakottavaa tarvetta antaa periksi kiusaukselle. Olin viimeinkin vapaa tekemään valinnan jättää nämä riippuvuudet ja vapaa valitsemaan parempia asioita elämässä.”
Kun Jeff aloitti elämän riippuvuudesta vapaana, häntä pyydettiin tukihenkilöksi myöhempien aikojen pyhien pornografiariippuvuudesta toipuvien ryhmään. ”Halusin kertoa muille kokemuksista, uskosta ja toivosta, joista minulle oli kerrottu”, hän sanoi. Ryhmä aloitti kahden ihmisen voimin, mutta on kasvanut niin, että siinä on ollut jopa 45 osallistujaa.
”Tapaamisiin tuleminen on avain”, hän sanoi. ”Se on avain, joka avaa riippuvuuden lukon, ja minun piti saada olla jonkin aikaa turvallisessa ja avoimessa uskon ja vakaumuksen ilmapiirissä, ennen kuin sydämeni pehmeni.”
”Jonkin ajan kuluttua kykenin siihen, että pystyin pääsemään irti pienimmistä osista riippuvuuttani, ja kun uskoni Kristukseen kasvoi, aloin päästä eroon suuremmista ja suuremmista osista. En kyennyt saamaan sellaista uskoa lukemalla kirjoja tai puheita.”
Jeff lainaa kohtaa Mormonin kirjasta, jota myöhempien aikojen pyhät pitävät Raamatun rinnakkaisteoksena, kuvaillessaan, kuinka säännölliset tapaamiset muiden riippuvuudesta kärsivien kanssa auttoivat häntä. ”Minun oli hylättävä eristäytyminen ja kokoonnuttava ’usein yhteen paastoamaan ja rukoilemaan ja puhumaan [keskenämme sielujemme] parhaasta’ (Moroni 6:5).
”Sitä en kyennyt rehellisesti tekemään missään muualla”, hän lisäsi. ”Se on prosessi, joka vie aikaa, mutta se toimii.”
MAP-perhepalveluiden mukaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa on tällä hetkellä lähes tuhat ryhmää, ja niitä on lisää Meksikossa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Englannissa, Saksassa ja Mongoliassa. Monilla muilla alueilla suunnitellaan riippuvuudesta kärsivien toipumisryhmien aloittamista, kuten asepalveluksessa olevien jäsenten keskuudessa Afganistanissa. Yli 2 000 kirkon palvelulähetyssaarnaajaa ja vapaaehtoista tukihenkilöä palvelee ohjelman vetäjinä.
Noin 25 prosenttia näistä tapaamisista keskittyy yksinomaan pornografiariippuvuudesta toipumiseen. Muut ovat yleisryhmiä, joissa käsitellään huume-, alkoholi-, ruoka- ja muita riippuvuuksia. Toipumiseen keskittyvä työkirja on pian saatavissa 12 kielellä, mukaan lukien braille-kirjoitus, ja helmikuun 2006 jälkeen on ostettu tai ladattu verkosta 150 000 työkirjaa.
Jokaista toipumisryhmää valvoo paikallinen kirkon johtaja, joka tekee yhteistyötä Perhepalvelujen johtajan kanssa. Tapaamisia pidetään vähintään viikoittain, ja ryhmät kokoontuvat lähetyssaarnaajien ja vapaaehtoisten tukihenkilöiden johdolla (jotka ovat olleet vähintään vuoden vapaita riippuvuudestaan), jotka vetävät tapaamisten kertomisosuudet.
Ohjelman johtajan LeCheminantin mukaan ”tapaamiset keskittyvät ratkaisuihin eivätkä ongelmiin tähdentäen Jeesuksen Kristuksen sovituksen voimaa minkä tahansa vaikeuden voittamiseksi”.
Tapaamiset kestävät noin tunnin ja ovat maksuttomia, eikä mitään lähetettä tarvita. Ne ovat avoinna jokaiselle uskontokunnasta riippumatta.
*Kaksitoista askelta mukailtiin ja julkaistiin Alcoholics Anonymous World Services Inc:in luvalla.