Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko
Ihmiseltä ihmiselle - 11. joulukuuta 2008

kirjoittanut: R. Scott Lloyd, Church News lehden toimittaja

Ikuinen ristiriita palautuu hyvän ja pahan väliseen taisteluun

Nykyajan nuoret kirkon jäsenet taistelevat ”samaa taistelua, jota on sodittu maailman perustamisesta asti”, kertoi vanhin M. Russell Ballard kahdentoista koorumista instituuttilaisista koostuvalle yleisölle 16. marraskuuta.

Vanhin Ballard puhui takkavalkeaillassa Salt Laken yliopistoinstituutissa, joka sijaitsee Utahin yliopiston kampuksen vieressä. Tilaisuus koski myös Salt Laken kuutta yliopistovaarnaa sekä muita vaarnoja ja instituutteja yliopiston lähettyvillä. Tähän yliopistoalueella sijaitsevalla urheilu- ja tapahtuma-areenalla, Huntsman-keskuksessa, pidettyyn kokoukseen osallistui tuhansia kuulijoita.

Tilaisuudessa puhui myös vyöhykeseitsenkymmen, vanhin Jon M. Huntsman sr, teollisuusjohtaja ja filantrooppi, jonka mukaan Huntsman-keskus on saanut nimensä.

Vanhin Ballard sanoi, että nykyajan yksityiskohdat voivat olla erilaisia teknisesti ja muilla tavoilla, mutta käytävä taistelu on sama.

”Se on taistelua taivaallisen Isän henkilasten sydämistä ja sieluista Lusiferia, suurta eksyttäjää, valheiden isää, vastaan”, hän sanoi. ”Tätä taistelua käydään, kuten on aina käyty, moraalisen tahdonvapauden ja vapaan tahdon taistelukentällä. Aikakauden teknologiasta tai poliittisesta ilmapiiristä riippumatta taistelu palautuu aina tähän: Kuinka aiotte käyttää Jumalalta saamaanne tahdonvapautta? Aiotteko te valita Herran seuraamisen vai Saatanan seuraamisen? Se ei ole todellakaan yhtään sen monimutkaisempaa. Yritimmepä kuinka paljon tahansa selitellä tai perustella valintojamme, loppujen lopuksi kyse on hyvän valitsemisesta pahan sijaan.”

Vanhin Ballard kertoi nuorista kirkon jäsenistä koostuvalle yleisölle, että tässä vaiheessa elämäänsä he ovat omaksumassa elämäänsä tapoja, jotka kestävät koko heidän elämänsä ajan.

Tämä entinen lähetysjohtaja kertoi, että yksi hänen lähetyssaarnaajistaan tuli jokin aika sitten hänen luokseen. Tämä mies sanoi arvelevansa, että oli menettämässä todistuksensa. Hän oli lukenut kirkonvastaista kirjallisuutta ja hänellä oli kysymyksiä, joihin hänen piispansa ja vaarnanjohtajansa eivät olleet vastanneet.

Vanhin Ballard saattoi nähdä, että kestäisi jonkin aikaa etsiä vastauksia näihin kysymyksiin, joten hän pyysi miestä palaamaan takaisin kymmenen päivän kuluttua.

Miehen ollessa lähdössä vanhin Ballard kysyi häneltä, kuinka kauan aikaa oli siitä, kun hän oli lukenut Mormonin kirjaa. Siitä oli kulunut pitkä aika. Vanhin Ballard sai miehen lupaamaan, että seuraavien kymmenen päivän aikana tämä lukisi ainakin tunnin päivässä Mormonin kirjaa.

”Hän tuli takaisin kymmenen päivän kuluttua”, vanhin Ballard kertoi. ”Vedin esiin paperini alkaakseni vastata, ja hän sanoi: ’Lähetysjohtaja, ei sinun tarvitse vastata kysymyksiini.’ Sitten kyyneleet alkoivat virrata miehen poskille, kun hän selitti: ’Lähetysjohtaja, minä tiedän, että Mormonin kirja on totta. Tiedän, että Joseph Smith oli profeetta.’

Vastasin: ’Olen hyvin iloinen kuullessani sen, mutta saat joka tapauksessa vastaukset kysymyksiisi. Olen tehnyt niiden kanssa pitkään töitä, joten kuuntele, niin saat vastaukset kysymyksiisi.’ Kysyin: ’Vanhin, mitä olet oppinut tästä?’ Ja hän vastasi: ’Anna Herralle reilusti aikaa.’”

Vanhin Ballard kertoi yleisölle, ettei heitä koskaan koeteltaisi enempää kuin heillä on vastustuskykyä, jos he antavat Herralle reilusti aikaa tutkimalla ja pohtimalla evankeliumia sellaisena kuin se on kirkon pyhissä kirjoissa sekä rukoilemalla sen johdosta.

”Me elämme sellaista aikaa, jolloin meidän pitää olla hengellisesti ankkuroituja”, hän sanoi. ”Teidän ja minun täytyy olla ankkuroituja jumalallisiin totuuksiin, jotka olemme saaneet profeetta Joseph Smithin välityksellä. Meidän täytyy olla ankkuroituja Jumalan onnensuunnitelman periaatteisiin, jonka keskipisteenä on Herra Jeesus Kristus.”

Vanhin Ballard huomautti, että kirkon voima alusta asti on ollut sen jäsenten henkilökohtaisessa todistuksessa ja palvelemisessa, ja vakuutti nuorille, että heidän johtajansa rakastavat heitä ja rukoilevat heidän puolestaan.

”Tietäkää myös, että me ymmärrämme haasteenne, ja olkaa varmoja siitä, että tämänhetkisistä olosuhteistanne riippumatta te kaikki olette kallisarvoisia taivaalliselle Isällenne ja Hänen rakkaalle Pojalleen, Herralle Jeesukselle Kristukselle.”

Hän puhui nuorten aikuisten tarpeesta edistyä kohti sitä vaihetta, että heidän perheensä sinetöidään yhteen temppeliliitoin.

”Uskokaa minua, kun sanon teille, että kun ehditte tähän 80 vuoden ikään, puolisonne, lapsenne ja perheenne ovat teille suuren ilon ja onnen lähde”, hän sanoi. Hän lisäsi, ettei yhtään iankaikkista siunausta evätä keneltäkään, joka pysyy uskollisena evankeliumille, vaikka kaikkien vanhurskaat toiveet eivät ehkä täytykään kuolevaisuudessa.

Poiketen hetkeksi valmistellusta puheestaan vanhin Ballard kehotti nuoria kuulijoitaan välttämään pornografiaa ja muuta pahuutta.

”Jos olette millä tahansa tavalla sen kanssa tekemisissä, kutsun teitä Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Herran apostolina tekemään parannuksen ja sanon teille kaikella sillä rakkaudella ja voimalla, jotka minulla on: lopettakaa se heti tänä iltana.”

Lainaten Joseph ja Hyrum Smithin sanoja vanhin Ballard jatkoi: ”Seisoessani Nauvoossa näiden jalojen miesten hautakiven juurella sain vaikutelman, että he toivoisivat minun neuvovan kaikkia kirkon jäseniä pysymään ankkuroituina evankeliumin yksinkertaisiin perusperiaatteisiin. Tutkikaa pyhiä kirjoituksia. Etsikää kirkon johtajilta opastusta näinä vaikeina aikoina. Veljet ja sisaret, varokaa eripuraa, hajaannusta ja kiistoja, joita keskuudessamme on tänä aikana. Pitkää käskyt, niin että Pyhä Henki on kanssanne etsiessänne totuutta ja tietoa.”

Varoittaessaan, että opetuslapseudella on hinta, hän sanoi: ”Ei ole koskaan ollut helppoa tulla Kristuksen luokse. Vääriä profeettoja vaanii odottamassa saadakseen varomattomat ansaan. Kaikki, jotka haluavat tuntea Vapahtajan ja seurata Häntä, joutuvat tekemään uhrauksia, ja joskus nuo uhraukset tuovat tuskaa ja kyyneliä. Mutta ilo siitä, että on innokkaasti mukana Hänen pyhässä työssään, ylittää kaiken muun.”

Vanhin Huntsman, jolla on yhteisiä lapsenlapsia vanhin Ballardin kanssa, koska toisen poika on naimisissa toisen tyttären kanssa, sanoi, että he ovat olleet vanhin Ballardin kanssa hyviä ystäviä monet vuodet ja ovat matkustaneet ympäri maailmaa yhdessä lukuisia kertoja.

Hän sanoi, että maailmassa on nykyään suuria haasteita mutta että on myös suurenmoisia mahdollisuuksia.

”Paineiden ja vaikeuksien ja haasteiden aikana me muovaamme sydämemme ja mielemme sopukoissa luonteemme”, hän sanoi. ”Me määrittelemme nuhteettomuutemme. Me määrittelemme sen, keitä me olemme ja keitä jäljittelemme elämässämme."

Hän sanoi oppineensa paljon tuntemiltaan suurilta johtajilta kuten presidentti Howard W. Hunterilta.

Hän kertoi eräästä tilanteesta, jossa hän oli menossa presidentti Hunterin kodin ohi ja hänestä tuntui, että hänen pitäisi pistäytyä kysymään, miten presidentti Hunter voi. Kirkon presidentti pyysi häneltä siunausta.

”Hän [presidentti Hunter] sanoi: ’Tänään, veli Huntsman, ajattelin pahaa eräästä toisesta ihmisestä. Se on tehnyt minut fyysisesti sairaaksi. Tarvitsen pappeuden siunauksen, koska en pysty toimimaan, jos minulla on yhtään ikäviä ajatuksia ketään ihmistä kohtaan maan päällä.’”

Vanhin Huntsman sanoi, että tapaus sai hänet miettimään Vapahtajan sanoja, että siunattuja ovat puhdassydämiset, ”sillä olin sellaisen seurassa, joka oli puhdassydäminen”.