Kunnes jälleen tapaamme

Lähetysjohtaja Phillip Estes

Kun meidän aikamme Suomessa lähenee loppuaan, on murheellista ajatella, että me joudumme niin pian lähtemään maasta, jota olemme oppineet rakastamaan. Olemme kokeneet lukuisia ihania hetkiä ja tapahtumia, joista voisimme kertoa teille, mutta kaksi sellaista on meille ikimuistoista ja mieleenpainuvaa.

Helsingin temppelistä ilmoitettiin huhtikuun 2000 yleiskonferenssissa. Pitkän suunnittelu- ja rakentamisjakson jälkeen temppelin avointen ovien päivät vihdoin koittivat. On totta, että jäsenet, lähetyssaarnaajat ja minä, me kaikki, suhtauduimme avoimiin oviin varauksellisesti. Meillä oli käytettävissämme luvut Tanskan temppelin avointen ovien päiviltä muutamaa vuotta aiemmin. Noin 20 000 vierasta oli käynyt tutustumassa siihen temppeliin. Ajatuksena oli, että voisimme katsoa onnistuneemme, jos pääsisimme lukuun, joka olisi vähän Tanskan lukua suurempi, ja niin asetimme tavoitteeksi 25 000, vaikkakin 15 000 tuntui realistisemmalta.

Avointen ovien aikana kuitenkin parhaimmatkin ennusteemme osoittautuivat vääriksi. Parin ensimmäisen päivän aikana siellä kävi muutama sata, sitten useita tuhansia ja sitten jälleen useita tuhansia. Kolmiviikkoisten avointen ovien päivien ensimmäisen viikon päättyessä miltei kahdeksan tuhatta vierasta oli käynyt temppelissä. Kun kaikki oli ohi, yli 55 000 oli tullut temppeliin ja tuntenut Herran hengen.

Avointen ovien päivien menestystä täydensivät lähetyssaarnaajiemme ponnistelut. He ajattelivat, puhuivat ja opettivat temppeliin liittyvistä asioista kaikkialla, minne he menivät. Sinä aikana lähetyssaarnaajia pyydettiin työskentelemään kaikissa kuviteltavissa olevissa tehtävissä: autonkuljettajina, virvokkeitten tarjoilijoina, turvamiehinä sekä tietysti Jeesuksen Kristuksen edustajina vastaamassa niiden kysymyksiin, joilla niitä oli kiertokäynnin päätyttyä. Profeettamme vierailu ja se, kun hän heilutti suomen lippua, olivat sopiva päätös tapahtumalle, jota monet voisivat kuvailla nykypäivän ihmeeksi Suomessa.

Yllättävimpiä olivat kuitenkin avointen ovien päivien ja vihkimistapahtuman jälkiseuraukset. Temppelissä vierailleilla oli mahdollisuus täyttää kortti, jolla he pyysivät Mormonin kirjaa – sellaista ei ollut käytetty minkään muun temppelin avointen ovien päivien yhteydessä. Yli kolme tuhatta käytti hyväkseen sitä tilaisuutta, ja pääkaupunkiseudun ja muunkin Suomen lähetyssaarnaajat saivat kokea suuria siunauksia, kun he tapasivat noita ihmisiä heidän kodeissaan ja opettivat heille palautuksen sanomaa ja todistivat sen totuudesta sekä elävän Kristuksen todellisuudesta. Muutos on ollut mittaamaton, ja siitä olen todella kiitollinen.

Olen kiitollinen siitä siunauksesta, jona Helsingin temppeli on ollut tälle lähetyskentälle. Ehkäpä suurinta, mitä opimme tämän kokemuksen myötä, oli se, että Herran huoneeseen liittyy eittämätön voima ja että Herra saa aikaan ihmeitä ihmislasten keskuudessa näinä myöhempinä aikoina.

Lopuksi vaimoni ja minä viemme mukanamme kotiin ajatuksia ja muistoja saamistamme erityisistä ystävistämme täällä teidän keskuudessanne palvellessamme.

Kiitämme kaikkia suomalaisia pyhiä ja lähetyssaarnaajiamme siitä, että te saitte meidät tuntemaan olomme kotoisaksi täällä. Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä, kunnes jälleen tapaamme.