Oppia omavaraisuudesta Apuyhdistyksen vuosijuhlassa

Kierrätysmateriaalista valmistettu perinteinen heinälaatikko. Heinälaatikkoon kuuluu myös tiivis kansi, joka on poistettu kuvausta varten.

Osaatko tehdä perunajauhoja?

Tampereen molempien seurakuntien Apuyhdistyksen johtokunnat järjestivät maaliskuun viimeisenä lauantaina vuosijuhlan, jonka tarkoituksena oli lisätä perheiden omavaraisuutta. Apuyhdistysten johtokunnat pitivät tärkeänä tukea sitä, että esiäitiemme oppeja ja selviytymistaitoja siirtyy nuoremmille naissukupolville. Käytännönläheisen vuosijuhlan järjestämisen innoittajana oli maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma ja johtajien huoli perheiden selviytymisestä toimeentuloon liittyvissä haasteissa, esimerkiksi työttömyyden aikana.  

Apuyhdistyksen johtajat halusivat muistuttaa, kuinka esiäitimme omana aikanaan selviytyivät nerokkuutensa ja taitavuutensa ansiosta. Meillä, jotka olemme kasvaneet aikana, jolloin palveluita ja kulutustavaroita voi helposti hankkia kaupasta ja internetistä, on paljon opittavaa heiltä, jotka selviytyivät arjen velvollisuuksistaan ilman nykyajan mahdollisuuksia ja tavarapaljoutta. Samalla katsottiin hyväksi tähdentää kaiken valmistautumisen tärkeyttä: omavaraisuuden lisäämistä taitoja kasvattamalla, taloudellista valmistautumista, kotivarastointia.  

Vuosijuhla järjestettiin lauantaina 28. maaliskuuta Tampereen seurakuntien väliaikaisessa seurakuntakeskuksessa Pyynikin Pyhärannassa. Siihen osallistui noin 40 sisarta. Järjestäjiä ilahdutti erityisesti se, että mukana oli paljon nuoria naisia ja perheenäitejä, joille juhla erityisesti oli suunnattu. 

Juhlassa opetettiin valmistamaan perunajauhoja sekä tekemään sen avulla kiisseli. Suomessa suositun ruisleivän valmistuksesta kotioloissa kerrottiin ja annettiin ohjeet ruisleivän leipomiseen. Juhlaan osallistuneet saivat mukaansa hapanleivän taikinajuurta, joka mahdollistaa ruisleivän kotileivonnan. Juhlaan osallistuneet tietävät nyt myös kuinka siementen idättäminen ja versojen kasvattaminen ovat oiva tapa saada C-vitamiinipitoista ravintoa. Suomen kasvuoloissa idättämistä voidaan hyödyntää erityisesti sydäntalvella ja keväisin, mikäli muita C-vitamiinia sisältäviä tuoretuotteita ei ole saatavilla. 

Lisäksi juhlassa opetettiin erilaisia säästökeinoja perheen taloudenhoitoon. Käytännön esimerkkien avulla opittiin, että vertailemalla peruselintarvikkeiden hintoja eri kaupoissa voidaan aikaansaada suuria säästöjä. Sisaria kannustettiinkin rohkeasti kilpailuttamaan kulutustavaroiden ja palveluiden hintoja. Myös kierrättäminen on hyvä tapa keventää taloutta. Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kierrätys on hyvin yleistä. Vuosijuhlassa muistutettiin, että lapsiperheiden kannattaa muodostaa ryhmiä, jotka kierrättävät lasten pieneksi jääneitä vaatteita ja tarvikkeita keskenään.  

Apuyhdistyksen vuosijuhlassa opittiin myös, että pitkien sähkökatkosten varalta on hyvä tietää, miten voidaan valmistaa ruokaa ilman sähköä. Jos asunnossa on takka, se korvaa leivinuunia ja siinä voi valmistaa ruokaa rautapadassa. Kaasukeitin on yksi vaihtoehto. Myös perinteinen suomalainen heinälaatikko oli näytillä juhlassa. Se oli aikoinaan emäntien pelastus, sillä se vapautti heidät lieden ääreltä osallistumaan muihin talon töihin. Heinälaatikko tai sen nykyaikainen vastine, vaikkapa sanomalehdillä vuorattu laatikko tai kylmälaukku, voi olla tarpeen, mikäli ruoka joudutaan valmistamaan esimerkiksi kaasukeittimellä. Heinälaatikossa tai vastaavassa ruoka hautuu ja pysyy lämpimänä pitkään. Osa vuosijuhlan tarjoilusta valmistettiin kotitarvikkeista valmistetussa heinälaatikossa. Kaikki yllättyivät havainnosta, että laatikossa valmistunut ja hautunut mannapuuro oli lämmintä vielä kolme tuntia sen valmistamisen jälkeen. 

Vuosijuhlan omavaraisuusteeman mukaisesti osallistujille oli varattu mahdollisuus noudattaa Tuo tullessasi, vie mennessäsi -periaatetta. Monet sisaret poistuivat tyytyväisinä saatuaan kokea antamisen ja saamisen iloa. Eräs sisar oli kutonut useita pareja villasukkia. Hän lahjoitti ne tarvitseville ja sai itse iloa siitä, että jakamalla omaa käsityötaitoaan hän voi ilahduttaa ja auttaa muita. Juhlan päätyttyä moni sisar totesi, että Apuyhdistyksen vuosijuhlan kautta saatiin kokea ykseyttä ja sisaruutta. Kokemus ykseydestä syntyi, kun sisaret jakoivat osaamistaan ja siten vahvistivat toinen toistaan arkisissa käytännön taidoissa. 

Apuyhdistys on kirkon naisten järjestö, johon kuuluvat kaikki 18 vuotta täyttäneet naispuoliset jäsenet. Se on perustettu vuonna 1842 ja on maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminut naisjärjestö. Siinä on yli viisi miljoonaa jäsentä yli 170 maassa ympäri maapallon.