Afrikan vierailu johti hienoihin kokemuksiin myöhempien aikojen pyhien kanssa

Etelä-Afrikassa vanhin Neil L. Andersen tapasi vyöhykkeiden johtohenkilöitä ja vyöhykeseitsenkymmeniä. Eturivissä vasemmalta: vanhimmat Craig A. Cardon, Donald L. Hallstrom ja Neil L. Andersen, piispa Keith B. McMullin, vanhin Paul E. Koelliker. Takarivissä vasemmalta: vanhimmat Dale G. Renlund, Richard K. Ahadjie, Hesbon O. Usi, Deblan O. Madu, Adesina J. Olukanni, Freebody A. Mensah, Garith C. Hill, Alexander A. Odume, Bolin H. Brickness, Norbet K. Ounleu, Kapumba T. Kola ja F. Michael Watson.

Vanhin Neil L. Andersen ja hänen vaimonsa Kathy Andersen yhdessä mormonikirkon nuorten naimattomien aikuisten kanssa Accrassa Ghanassa pidetyn takkavalkeaillan jälkeen.

Vanhin ja sisar Andersen lähetysjohtaja Idyo Raymond Egbon ja hänen vaimonsa, Comfort Ikip Ese Egbon, kanssa. Lähetysjohtaja Egbo johtaa Calabarin lähetyskenttää Nigeriassa.

Vanhin ja sisar Andersen vierailulla Christiansborgin vaarnaan Accrassa Ghanassa kuuluvan Christiansborgin seurakunnan piispan Alexander K. Baiboon ja hänen vaimonsa Ernestinan sekä heidän perheensä luona.

Vanhin ja sisar Hallstrom käymässä Accrassa Ghanassa sijaitsevan Christiansborgin vaarnan johtajan Prince Oti Ankrahin ja hänen vaimonsa Bernicen sekä heidän perheensä luona.

Kun Consolata Usi ja muutamat hänen viidestä lapsestaan olivat kävelemässä tiellä Keniassa vuoden 1992 lopulla, hänen puheilleen tuli mormonilähetyssaarnaajia, jotka alkoivat kertoa hänelle Jeesuksen Kristuksen palautetusta evankeliumista. Vaikka hän kiinnostui siitä, mitä lähetyssaarnaajilla oli sanottavaa, hänen miehensä oli matkustamassa muualle työn vuoksi, joten hän pyysi heitä tulemaan takaisin joskus myöhemmin puhumaan lisää hänen miehensä kanssa.

”Kun tulin kotiin, tapasin lähetyssaarnaajat, joista perheeni oli kertonut minulle”, sanoi vanhin Hesbon O. Usi. ”Halusin nähdä, kuinka he harjoittavat hartautta, joten menin kirkkoon. Heti siitä asti kun kävin kirkossa, esitin kysymyksiä. Minulla oli tunne, että tämä kirkko on erilainen, joten opin lisää.”

Mitä enemmän Usin perhe tutki Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoa ja sai tietää siitä, sitä enemmän he kääntyivät. Vähän myöhemmin, tammikuussa 1993, veli ja sisar Usi ja ne heidän lapsensa, jotka olivat riittävän vanhoja menemään kasteelle, liittyivät kirkkoon. Neljä kuukautta Usin perheen kasteen jälkeen vanhin Usi kutsuttiin seurakunnanjohtajaksi, missä tehtävässä hän palveli seuraavat seitsemän vuotta.

”Kirkon tehtävät ovat olleet osa elämäämme”, hän sanoi. ”Kun saamme tehtäviä – mitä tahansa tehtäviä Herran palvelijalta – otamme ne vakavasti ja haluamme tehdä niissä parhaamme. Emme pidä mitään tehtävää itsestään selvänä.”

Nyt, lähes 17 vuotta myöhemmin, vanhin Usi palvelee vyöhykeseitsenkymmenenä Nairobissa Keniassa. Olipa hän sitten saanut kutsun seurakunnanjohtajaksi tai vyöhykeseitsenkymmeneksi, vanhin Usi tietää, että Herran palveleminen on paras tapaa käyttää aikaansa.

Käydessään ensimmäisen kerran apostolina Afrikassa matkallaan Etelä-Afrikkaan ja Ghanaan 16.–24. lokakuuta vanhin Neil L. Andersen kahdentoista koorumista ja hänen vaimonsa, sisar Kathy Andersen, sekä vanhin Donald L. Hallstrom seitsemänkymmenen johtokunnasta ja hänen vaimonsa, sisar Diane Hallstrom, tapasivat vanhin Usin ja muita johtajia ja jäseniä. ”Saimme joitakin suurenmoisia kokemuksia”, vanhin Andersen kertoi Church News ‑lehdelle. ”Herran käsi on näiden maiden yllä, ja kirkko kasvaa ja kukoistaa.”

Koska mormonikirkko on alkutaipaleellaan monissa Afrikan maissa, monet johtajista, kuten vanhin Usi, ovat ensimmäisen ja toisen polven käännynnäisiä. Afrikan mantereella palvelee 10 vyöhykeseitsenkymmentä, jotka ovat kotoisin kuudesta eri maasta.

Apostolin käynnin vuoksi monet johtajat tulivat pitkien matkojen päästä osallistumaan Johannesburgissa pidettyyn kokoukseen joidenkuiden seitsemänkymmenen viidennen koorumin jäsenten kanssa. Mukana olivat kaikki Afrikassa palvelevat vyöhykeseitsenkymmenet ja Afrikan kaakkoisen vyöhykkeen koko johtokunta – vyöhykkeenjohtaja, vanhin Paul E. Koelliker, ensimmäinen neuvonantaja, vanhin F. Michael Watson ja toinen neuvonantaja, vanhin Dale G. Renlund – sekä vanhin Craig A. Cardon, joka on Afrikan läntisen vyöhykkeen johtaja, ja piispa Keith B. McMullin, toinen neuvonantaja johtavassa piispakunnassa.

”Oli hieno kokemus puhua apostolin kanssa kasvokkain henkilökohtaisemmassa ympäristössä”, sanoi vanhin Usi. ”Oli kohottavaa nähdä ja kuulla Herran apostolia, joka opettaa niin, että sitä voi ymmärtää.”

Vanhin Usin mielestä se, että sai viettää aikaa apostolin kanssa ja saada häneltä opetusta, oli mieliinpainuva kokemus, ja sen lisäksi muiden Afrikassa palvelevien vyöhykeseitsenkymmenien tapaaminen oli yhdistävä kokemus.

”Yksi asia, jonka saa kokea, on veljeyden tunne”, vanhin Usi sanoi. ”Monet näistä miehistä ovat ensimmäisen tai toisen polven käännynnäisiä kirkossa ja taustaltaan hyvin erilaisia. Nyt he kokoontuivat yhteen tekemään työtä ja rakentamaan kirkkoa. – – Oli yhdistävä pappeuskokemus, kun meistä tuli yhtä tavatessamme kaikki toisemme jakaaksemme kokemuksia ja rakentaaksemme toisiamme.”

Huhtikuun 1997 yleiskonferenssissa presidentti Gordon B. Hinckley ilmoitti uudesta vyöhykevaltuutettu-seitsenkymmenen tehtävästä avuksi vastaamaan lisääntyvän maailmanlaajuisen jäsenistön tarpeisiin. Näillä miehillä on tärkeä rooli evankeliumin saarnaamisessa ja viemisessä eteenpäin. Virka tunnetaan nykyään vyöhykeseitsenkymmenen tehtävänä. Seitsemänkymmenen koorumeita on nyt kahdeksan, ja Afrikassa toimivat seitsenkymmenet kuuluvat seitsemänkymmenen kolmanteen koorumiin.

”Vyöhykeseitsenkymmenen roolina on toimia kahdentoista apostolin koorumin ohjeiden mukaan vahvistaen ja hallinnoiden kirkon asioita kaikissa kansakunnissa”, vanhin Hallstrom sanoi.  ”Kahdentoista on määrä kutsua seitsenkymmeniä auttamaan evankeliumin saarnaamisessa ja eteenpäin viemisessä.”

Seitsemänkymmenen koorumit laajenevat kirkon jatkaessa kasvuaan. Vyöhykeseitsenkymmenien kutsuminen Afrikkaan kuvaa kirkon kasvua tässä osassa maailmaa.

”Näillä johtajilla on hienoja elämäntarinoita”, vanhin Andersen sanoi. ”Oli hyvin kiehtovaa vain istua juttelemassa heidän kanssaan joistakin heidän kohtaamistaan haasteista.”

Osana matkaohjelmaansa vanhin Andersen ja vanhin Hallstrom myös puhuivat Accrassa Ghanassa pidetyssä takkavalkeaillassa, johon osallistui yli 450 nuorta naimatonta aikuista, sekä tapasivat monia piispoja, vaarnanjohtajia ja lähetysjohtajia.

”Tapasimme kaikki piispakunnat ja kaikki vaarnojen johtokunnat Johannesburgin lähistöllä olevissa kuudessa vaarnassa”, vanhin Andersen sanoi. ”On hienoa, kun saa nähdä, miten kirkko kukoistaa.”

Hän puhui uskollisten kirkon jäsenten uskomattomista kääntymyskertomuksista ja siitä, millainen vaikutus heidän palvelutyöllään on ollut kirkon kasvuun.

”Kävimme monien jäsenten kotona”, vanhin Andersen sanoi. ”Henki heidän perheissään teki meihin vaikutuksen. He ovat hengellisiä, vanhurskaita ihmisiä, ja me saamme nähdä kirkon kasvavan ja kukoistavan näissä maissa.”