Veistos matkalla Norjaan

Muutamat Torleif Knaphusin jälkeläiset valmistelivat ”Käsikärrypioneerit”-veistosta sen valtamerimatkalle Norjaan. Alkuperäisen veistoksen jäljennös sijoitetaan näkyvälle paikalle Norjan siirtolaismuseoon Oslon pohjoispuolelle. Mike Terry, Deseret News

Maria Knaphus James, nyt 85-vuotias, oli sen pienen tytön mallina, joka on käsikärryjen kyydissä isänsä Torleif Knaphusin kuuluisassa veistoksessa. Jäljennös alkuperäisestä noin metrin korkuisesta veistoksesta lahjoitetaan Norjan siirtolaismuseoon. Mike Terry, Deseret News.

Kaksi muista kirkon veli Knaphusilta tilaamista töistä ovat veistos ensimmäisestä näystä ja reliefi. Knaphusin sukuseuran luvalla.

Presidentti George Albert Smithin rintakuva on yksi niistä yhdeksästä kirkon presidenttejä esittävistä veistoksista, jotka on tehnyt norjalaiskäännynnäinen Torleif Knaphus. Knaphusin sukuseuran luvalla.

Torleif Knaphus, joka oli tunnettu taiteilija jo ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin, opiskeli Pariisissa, New Yorkissa ja Chicagossa ennen tuloaan Utahiin. Hänen töitään on ollut esillä seitsemässä Yhdysvaltain osavaltiossa ja Kanadassa. Knaphusin sukuseuran luvalla.

Torleif Knaphus luomansa veistoksen ”Käsikärrypioneerit” vieressä. Siitä on tullut kuuluisa patsas temppeliaukiolla. Jäljennös alkuperäistyöstä lähetetään Norjaan, kuvanveistäjän kotimaahan. Knaphusin sukuseuran luvalla.

Torleif Knaphus oli menestynyt taideopiskelija Norjassa liittyessään siellä kirkkoon. Sitten hän muutti siirtolaiseksi Utahiin vuonna 1905 käyttäen suuren osan elämästään kirkkoa käsittelevän taiteen tekemiseen.

Sukupolvien ajan se on ollut myöhempien aikojen pyhien symboli, yksi mormonien kuuluisimmista taideteoksista. Jäljennös Torleif S. Knaphusin veistoksesta ”Käsikärrypioneerit”, jonka miljoonat temppeliaukiolla vuosien varrella vierailleet ovat nähneet, koristaa pian Norjan siirtolaismuseota Ottestadissa noin kahden tunnin ajomatkan päässä Oslosta pohjoiseen.

Veli Knaphus (1881–1965) oli norjalainen käännynnäinen, joka muutti siirtolaiseksi Salt Lake Cityyn vuonna 1905 ja teki siellä monia veistoksia ja maalauksia, joista osassa on kirkkoa koskeva aihe. Monet veistokset olivat tilaustöitä kirkolle. Käsikärrypioneereja esittävän veistoksen lisäksi hänen kenties kuuluisin työnsä on enkeli Moronia esittävä Kumoran kukkulan muistomerkki Palmyrassa New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa.

”On hyvin sopivaa, että norjalaisen siirtolaisen tekemä patsas siirtolaisista sijoitetaan Norjan siirtolaismuseoon”, sanoi Allen P. Gerritsen, Knaphusin tyttärenpoika ja Knaphusin sukuseuran edustaja.

Norjaan lähetettävä veistos on valos noin metrin korkuisesta alkuperäisteoksesta, jonka Daughters of Utah Handcart Pioneers ‑järjestö tilasi vuonna 1924. Alkuperäisveistos oli vuosikymmeniä esillä vanhassa tietotoimiston rakennuksessa temppeliaukiolla Salt Lake Cityssä, millä paikalla on nyt eteläinen vierailukeskus.

Mormonipioneerien Utahiin tulon satavuotisjuhliin vuonna 1947 kirkko tilasi temppeliaukiolle sijoitettavan kookkaan suurennoksen veistoksesta, ja se on seissyt paikallaan vuosia heti Assembly Hallin itäpuolella.

Veli Gerritsen sanoi, että Norjaan lähtevä veistos sijoitetaan näkyvälle paikalleen museon ulkopuolelle museon tutkimuskeskuksen ja uskonnollisen rakennuksen välisen käytävän varteen 7. kesäkuuta. Tapahtumaa juhlistaa veistoksen virallinen paljastustilaisuus, johon kutsutaan norjalaisia arvohenkilöitä.

Joukko Knaphusin jälkeläisiä kokoontui lauantaina 31. tammikuuta Salt Lake Cityyn lähettämään veistoksen matkaan.

Mukana olleiden joukossa oli veli Knaphusin tytär Marie Knaphus James, joka oli käsikärryissä matkanneen pikkutytön mallina.

Knaphusin nyt 85-vuotias tytär kertoi muistoja isästään. Vaikka hän ei muista isää veistämässä alkuperäisveistosta vuodelta 1924, suurennoksen tekeminen vuonna 1947 ”oli iso asia elämässäni”, sisar James sanoi.

Hän muistaa menneensä ateljeehen katsomaan isänsä työskentelyä. Nuorena äitinä kerran siellä ollessaan hän oli kertonut ihailevansa isänsä työtä ja toivovansa, että hänellä olisi sellainen lahja.

”Isä lopetti työnteon, kyykistyi, katsoi minua silmiin ja sanoi: ’Mutta Marie, sinähän muovaat juuri parhaillaan.’” Veli Knaphus kertoi hänen muovaavan lastensa elämää.