Presidentti Monson kirkon koululaitoksen takkavalkeaillassa: ’Loistava tulevaisuus’ elämän kilpajuoksussa

Presidentti Thomas S. Monson kertoo, että ne, jotka seuraavat Jumalaa, saavat suuria siunauksia. Kuva: Brian Nicholson

Kirkon koululaitoksen satelliittilähetyksessä Marriott Centerissä BYU:n kampuksella sunnuntai-iltana 11. tammikuuta 2009 presidentti Thomas S. Monson neuvoo nuoria aikuisia ja kertoo, että heiltä vaaditaan suurenmoisia asioita. Kuva: Brian Nicholson

Ogdenin instuutin kuoro esittää alkumusiikkia kirkon koululaitoksen satelliittilähetyksessä ennen Presidentti Thomas S. Monsonin puhetta. Kuva: Brian Nicholson

Tunnettu hyväntekijä, Taivaallinen Isä, on viitoittanut totuuteen johtavan tien

Lainaten erästä lempikirjailijaansa presidentti Thomas S. Monson puhui ”loistavasta tulevaisuudesta” MAP-kirkon nuorille opiskeleville aikuisille sekä antoi vihjeitä siitä, kuinka he voivat valmistautua elämän kilpajuoksuun.

Puhuessaan kirkon koululaitoksen satelliittilähetyksessä sunnuntai-iltana 11. tammikuuta Marriott Centerissä BYU:n kampuksella Provossa, Utahissa presidentti Monson kertoi eräästä Pip-nimisestä nuorukaisesta Charles Dickensin romaanista Loistava tulevaisuus.

Nuori Pip oli orpo ja toivoi olevansa oppinut mies, hän toivoi olevansa herrasmies, mutta kaikki hänen kunnianhimonsa ja toiveensa näyttivät olevan tuomittuja epäonnistumaan kunnes eräänä päivänä lontoolainen lakimies kertoi hänelle, että eräs tuntematon hyväntekijä oli testamentannut hänelle omaisuuden. Sitten tuo lakimies pani kätensä pikku Pipin harteille ja sanoi: ”Poikaseni, sinua odottaa loistava tulevaisuus”.

Presidentti Monson kertoi nuorille aikuisille: ”Tänään kun mietin keitä te olette ja mitä te olette, keitä teistä voi tulla ja mitä teistä voi tulla, sanon teille kuten tuo lakimies sanoi Pipille: teitä odottaa loistava tulevaisuus, ei tuntemattoman hyväntekijän ansiosta, vaan tunnetun hyväntekijän – itsensä Taivaallisen Isämme – ansiosta, ja teiltä odotetaan suuria.

”Monet teistä, jotka olette täällä tänä iltana, olette päättämäisillänne akateemisen koulutuksenne; toiset teistä jatkavat akateemista valmistautumista edelleen. Jokainen on mukana niin sanotussa elämän kilpajuoksussa, jonka tarkoitus on pysyä vahvana loppuun asti (Saarn. 9:11).

”Elämän kilpajuoksu on niin tärkeä, palkinto niin arvokas, että on välttämätöntä korostaa riittävää ja perusteellista valmistautumista.”

Presidentti Monson käsitteli monta eri valmistautumisjaksoa: aikaisempaa olemassaoloa, lapsuusikää, akateemista valmistautumista ja hengellistä valmistautumista.

Hän kertoi nuorille aikuisille, että heidän valmistautumisensa aika ei alkanut päivänä, jona he astuivat ensimmäiseen luokkaan opistossa tai korkeakoulussa. Se alkoi ennen kuin he edes saapuivat kuolevaisuuteen, silloin kun kaikki elivät Taivaallisen Isän henkilapsina. Hän lainasi Aabrahamin kirjaa (3:22–26), jossa kerrotaan jotakin siitä olemassaolosta ja jossa luvataan, että niille, jotka pysyvät uskollisina ensimmäisessä asemassansa ”annetaan lisää” ja niille, jotka pysyvät uskollisina toisessa asemassansa ”annetaan lisää kirkkautta heidän päänsä päälle aina ja ikuisesti.”

Nuoret aikuiset, hän sanoi, ovat nyt aloittaneet toisen suurenmoisen valmistautumiskauden, akateemisen valmistautumisen, ollakseen valmiita elämän kilpajuoksuun.

Presidentti Monson kertoi, että hänellä oli tilaisuus opettaa korkeakoulutasolla monta vuotta sitten. Hän pani merkille, että jotkut oppilaat näyttivät tietävän minne he olivat menossa. He paneutuivat asiaan ja työskentelivät tavoitteidensa ja päämääriensä saavuttamiseksi. Mutta toisia oppilaita ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. ”He näyttivät ajelehtivan mahdollisuuksien merellä, jossa epäonnistumisen aallot uhkasivat hukuttaa heidät. Ensin heistä tuli laiskoja, sitten lannistuneita, sitten välinpitämättömiä ja lopulta heistä tuli keskeyttäjiä.”

Hän painotti: ”Kun pyritään kohti erinomaisuutta tarvitaan todellista työtä.”

Opiskeluun käytettyä valmistautumisaikaa tärkeämpi on hengellinen valmistautumisemme, julisti presidentti Monson.

”Meidän on hankittava itsellemme todistus Jeesuksen Kristuksen evankeliumista, mikä toimii ankkurina sielullemme.”

Presidentti Monson puhui rukousvastauksesta, jonka Joseph Smith sai etsiessään totuutta epävarmassa vaiheessa elämässään. Hän näki Isän ja Pojan ja Isä käski Josephia kuulemaan Poikaa (Joseph Smith 1:10-13). ”Joseph kuunteli, Joseph oppi. Hänen kysymykseensä oli vastattu,” presidentti Monson todisti.

Taivaallinen Isämme on viitoittanut totuuteen johtavan tien hyvin, presidentti Monson sanoi. ”Meillä täytyy ensiksi olla halu tietää itse. Meidän täytyy tutkia. Meidän täytyy rukoilla. Meidän täytyy tehdä Isän tahdon mukaan. Ja sitten opimme tuntemaan totuuden ja totuus tekee meistä vapaita. Jumalan hyväksynnän saavat osakseen ne, jotka nöyrästi sitä etsivät.

”Muistakaa, että usko ja epäilys eivät voi vallita samaan aikaan samassa mielessä, sillä toinen karkottaa toisen. Siinä, missä epäilys tuhoaa, usko toteuttaa. Uskova asenne tuo ihmisen lähemmäksi Jumalaa ja Hänen tarkoituksiaan.”

Presidentti Monson antoi neuvoja niille, joiden valmistautumisen aika koulussa on päättymässä ja jotka lähtevät ”suureen elämän kilpajuoksuun”. Hän mainitsi muutamia hyödyllisiä ehdotuksia, jotka auttavat heitä saavuttamaan loistavan tulevaisuutensa:

Ensiksi, välttäkää reitin varrella olevia ansoja.  ”Välttäkää kiertoteitä, jotka riistävät teiltä selestisen palkintonne. Voitte tunnistaa ne, jos haluatte. Niillä saattaa olla sellaisia nimiä kuin ’eihän yksi kerta haittaa’ tai ’vanhempani ovat niin vanhanaikaisia.’”

Hän varoitti pahoista tavoista sanoen: ”Taivaallinen Isämme on neuvonut meitä etsimään ’jotakin hyveellistä, rakastettavaa tai hyvältä kuuluvaa tai kiitettävää’. Vapaamielisyys, moraalittomuus ja ikätoverien painostuksen voima saavat monet heittelehtimään synnin merellä ja murskautumaan hukattujen mahdollisuuksien, menetettyjen siunausten ja särkyneiden unelmien teräviin karikkoihin.”

Hän varoitti: ”Kaikki, mitä luette, kuuntelette tai katselette tekee teihin vaikutuksen. Välttäkää kaikkeen pornografiaan viittaavaa. Se on vaarallista ja riippuvuutta aiheuttavaa. Jos jatkatte pornografian katsomista, henkenne turtuu ja omatuntonne rapautuu.

”Älkää hävetkö poistua elokuvista, sammuttaa televisiota tai vaihtaa radiokanavaa, ellei ohjelma täytä Taivaallisen Isänne tasovaatimuksia. Lyhyesti sanottuna, jos jonkin elokuvan, kirjan tai muun ajanvietteen soveliaisuus on teistä vähänkään kyseenalainen, älkää katselko sitä, älkää lukeko sitä, älkää osallistuko siihen.”

Toiseksi, varokaa liian innokasta alkua ja pikkuhiljaa laimenevaa loppua. Hän sanoi rakastavansa erästä tuntemattoman tekijän runosta löytyvää yksinkertaista viisautta:

Tartu työhön kunnes sinuun tarttuu työs’.
Moni alkaa, vaan saako valmiiksi myös.
Joka vahvana kestää hän aikanaan
saa kiitoksen, vallan ja kunnian.
Tartu työhön kunnes sinuun tarttuu työs’.
Sille kumarra, hikoile, hymyile myös;
kumarruksista, hiestä ja hymystähän
koituu lopulta voitot elämän.

T-malli on mielenkiintoinen saman alkukirjaimen sanaleikki: ”Työ tuo tulosta, tyhjät toiveet turhia.” Työteliäs asenne johtaa kykyyn tehdä jatkuvasti työtä määrätyn tavoitteen saavuttamiseksi.

”Onnellista elämää ei koskaan ojenneta rumpujenpäristyksin tai torven toitotuksin. Se saavutetaan vuosi vuodelta, vähän kerrallaan, kunnes lopulta huomaamme, että meillä on se. Se saavutetaan kun työt on tehty niin hyvin, että voimme pitää päämme pystyssä ja katsoa maailmaa silmästä silmään.

Kolmanneksi, auttakaa toisia heidän elämänsä kilpajuoksussa. ”Muistakaa, että kun autatte jotakuta nousemaan vuorelle, olette itsekin vähän lähempänä huippua. Mestarin työtä luonnehti rakastava asennoituminen. Hän antoi sokealle näkökyvyn, rammoille jalat ja kuolleelle elämän. Ehkäpä silloin, kun kohtaamme Luojamme meiltä ei kysytäkään ’Kuinka monta virkaa sinulla oli’, vaan ennemminkin ’Kuinka monia ihmisiä autoit?’ Tosiasiassa ette voi koskaan rakastaa Herraa, ennen kuin palvelette Häntä palvelemalla Hänen kansaansa.”

Neljänneksi ja viimeiseksi, etsikää apua Herralta. ”Sielut ovat kallisarvoisia, teidän sielunne ja minun sieluni. Meidän Taivaallinen Isämme itse on sanonut niin.”

”Muistakaa, ettemme juokse yksin tässä suuressa elämän kilpajuoksussa; meillä on oikeus saada Herralta apua. Apostoli Paavali kehotti heprealaisia: ’Pankaamme pois synti. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään.

”Ennen kuin voimme saada Hänestä kumppanimme, ennen kuin voimme seurata Häntä oppaanamme, meidän on löydettävä Hänet.” Presidentti Monson lainasi Uuden Testamentin jakeita, joissa sanotaan, että ”ihmisen Pojalla ei ole mihin päänsä kallistaisi” (Matt. 8:20) ja ”heille ei ollut tilaa majapaikassa” (Luuk. 2:7).

”Herran kutsu on tarkoitettu meille jokaiselle: ’Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen’ (Ilm. 3:20).

Oi, nuoret veljeni ja sisareni, tehkää Herralle tilaa kodissanne ja sydämessänne niin Hänestä tulee teidän kumppaninne. Hän kulkee rinnallanne. Hän opettaa teille totuuden tien. Hänen avullaan ja sillä valmistautumisella, josta olemme puhuneet, voitte kulkea eteenpäin tässä elämän kilpajuoksussa ja saavuttaa loistavan tulevaisuutenne. Sitten, sen kaiken lopuksi voitte sanoa ’Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni’ (2 Tim. 4:7).”

”Näin toimimalla me saamme taivaan siunaukset. Hän, joka huomaa varpusen putoamisen, ottaa huomioon palvelemisemme omalla tavallaan.”

Lopuksi presidentti Monson ilmaisi rakkautensa nuoria aikuisia kohtaan: ”Olette valittu sukupolvi, jolla on loistava tulevaisuus. Ohjatkoon ja siunatkoon Taivaallinen Isämme teitä aina. Rukoukseni on, että pyritte aina saavuttamaan loistavan tulevaisuutenne.”