Sanomat - 01. helmikuuta 2010 |
Uskon perustus
Jos meillä ei ole syvää uskon perustusta ja vankkaa todistusta totuudesta, meidän voi olla vaikeata kestää vastoinkäymisten rajuja myrskyjä tai jäisiä tuulia, joita jokainen meistä väistämättä kohtaa. Kuolevaisuus on koetusten ajanjakso – aika todistaa olevamme kelvollisia palaamaan taivaallisen Isämme luokse. Jotta meitä voitaisiin koetella, meidän on kohdattava haasteita ja vaikeuksia.
Ne voivat murtaa meidät, ja sielumme pinta voi halkeilla ja murentua – siis silloin jos uskomme perustusta ja todistustamme totuudesta ei ole juurrutettu syvälle sisimpäämme.” 1
Oppikaa menneestä
”Etsiessämme parasta itseämme monet kysymykset ohjaavat ajatteluamme: Olenko minä sellainen kuin haluan olla? Olenko tänään lähempänä Vapahtajaa kuin olin eilen? Olenko huomenna vielä lähempänä? Onko minulla rohkeutta muuttua parempaan suuntaan? – – Vuodet ovat tulleet ja menneet, mutta tarve Ensimm äisen presidenttikunnan sanoma saada todistus evankeliumista on edelleenkin ensiarvoisen tärkeää. Kun etenemme kohti tulevaisuutta, emme saa unohtaa menneisyyden opetuksia.” 2
Henkilökohtainen Liahonasi
”Patriarkallinen siunauksesi on sinun ja vain sinun. Se saattaa olla lyhyt tai pitkä, yksinkertainen tai syvällinen. Pituus ja kieliasu eivät ole ratkaisevia patriarkallisessa siunauksessa. Henki on se, mikä välittää todellisen merkityksen. Sinun ei pidä taittaa siunaustasi siististi ja panna sitä pois. Sitä ei pidä kehystää tai julkistaa. Mutta sitä pitää lukea. Sitä pitää rakastaa. Sitä pitää noudattaa. Patriarkallinen siunauksesi saattaa sinua halki pimeimmänkin yön. Se opastaa sinut läpi elämän vaarojen. – – Patriarkallinen siunaus on sinulle henkilökohtainen Liahona, joka viitoittaa tiesi ja toimii oppaanasi. – – Meiltä vaaditaan ehkä kärsivällisyyttä valvoa, odottaa ja tehdä työtä, jotta jokin luvattu siunaus täyttyisi.” 3
Tulkaa Hänen luokseen
”Muistakaa, että ette kulje yksin. – – Kun kuljette elämän halki, kulkekaa aina kohti valoa, niin elämän varjot lankeavat taaksenne. – – Kun [olen etsinyt] pyhistä kirjoituksista innoitusta, eräs tietty sana [on noussut] esiin yhä uudelleen. Se sana [on] ’tulla’. Herra sanoi: ’Tulkaa minun luokseni.’ Hän sanoi myös: ’Tule – – ja seuraa minua.’ Pidän tuosta sanasta tulla. Pyyntöni on, että me tulisimme Herran luo.” 4 ◼
Viitet
1. ”Niin varma on perustus”, Liahona, marraskuu 2006, s. 62.
2. ”Kasvua kohti parasta itseämme”, Liahona, huhtikuu 2006, s. 3, 5.
3. Ks. ”Patriarkallinen siunauksesi – valkeuden Liahona”, Valkeus, tammikuu 1987, s. 55.
4. 16 vaarnan takkavalkeailta, Brigham Younginyliopisto, 16. marraskuuta 1986.
Opettaminen tämän sanoman pohjalta
Julkaisussa Opettaminen, kutsumuksista suurin sanotaan: ”Taitava opettaja ei ajattele: – – ’Mitä opetan tänään?’ Pikemminkin: ’Kuinka autan oppilaitani oivaltamaan, mitä heidän täytyy tietää?’” (2000, s. 61.) Auta opetettaviasi oppimaan tästä artikkelista siten, että annat heille paperia ja kynän ja annat heille aikaa lukea presidentti Monsonin sanat ja kirjoittaa muistiin totuuksia, joita he oivaltavat hengellisestä valmistautumisesta. Pienemmät lapset voisivat piirtää siitä, mitä he oppivat. Voit halutessasi pyytää heitä kertomaan tai näyttämään, mitä he ovat kirjoittaneet tai piirtäneet.